KHO:n päätös ja ETK:n kannanotto
Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi 11.12.2023 antamassaan päätöksessä KHO:2023:116, että työnantajan korvaamat työntekijän oikeudenkäyntikulut ovat hänen saamaansa palkkaa riippumatta oikeusprosessin lopputuloksesta. Aikaisemman verotuskäytännön ja Verohallinnon ohjeen mukaan palkkaa oli vain rangaistukseen johtavan oikeusprosessin kustannukset. KHO:n enemmistö perusteli ratkaisua verojärjestelmän systemaattisuudella ja sillä, että kenenkään työnkuvaan ei voi kuulua lain rikkominen. Vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset painottivat puolestaan käytännön näkökohtia eli liiketoimintaan tyypillisesti liittyvää riskiä ja oikeusprosessien ennakoitavuuden hankaluutta.
ETK:n 26.1.2024 julkaiseman kannanoton mukaan korvatuista oikeudenkäyntikuluista ei kuitenkaan makseta työeläkemaksuja. Tämä johtuu siitä, että ETK:n käsityksen mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen ei ole työstä maksettua työansiota. Tulkinta lienee sama työttömyysvakuutusmaksun osalta, koska sen perusteena olevan lain sanamuoto on sama kuin eläkemaksuissa. Sen sijaan korvatut oikeudenkäyntikulut lienevät sairasvakuutusmaksujen alaista, koska sairasvakuutuslaki viittaa ennakkoperintälain 13 §:ään, joka on myös KHO:n päätöksen soveltama lainkohta.
Arviointia
KHO:n päätöksen sanamuoto on selkeä ja se näin ollen muodostanee suoraan sovellettavan oikeusohjeen, vaikka se ei kata kaikkia asian oikeudellisia ulottuvuuksia. Elinkeinoelämä on tuoreeltaan esittänyt vahvaa kritiikkiä päätöstä kohtaan vähemmistön perusteluja noudattaen, mutta tästä huolimatta KHO:n päätöksen luoman oikeustilan muuttaminen vaatinee lainmuutoksen.
Työntekijän osalta KHO:n päätös johtaa tyypillisesti ylivoimaisiin kustannuksiin. Tätä ei helpota se, että työnantajan verotus voi KHO:n päätöksen nojalla jopa lieventyä. Näin siksi, koska työnantajan elinkeinoverotuksessa palkaksi katsotut oikeudenkäyntikulut voitaneen verovähentää. Tämä mahdollisuus oli ilman palkaksi katsomista epävarmaa, koska verovähennys oli voinut olla mahdollinen vain, kun syytteet hylättiin ja kun oikeudenkäynti liittyi hyvin läheisesti työnantajan liiketoimintaan.
Työnantaja voi korvata työntekijälle myös verotuksen osuuden, mutta tämä karkeasti ottaen kaksinkertaistaa työnantajan kustannukset, koska myös verojen maksaminen on työntekijälle palkkaa. Toinen mahdollisuus olisi ottaa työntekijöille vastuuvakuutus. Tosin tällaisesta vakuutuksesta maksettu korvaus voitaneen myös tulkita palkaksi, koska se maksettaisiin nyt palkaksi katsotun korvauksen sijasta.
Päätöksen voimantulo
Yleisesti ottaen KHO:n päätöksiä sovelletaan niiden julkaisupäivästä lukien. Tätä tulkintaa vahvistaa se, että nyt puheena oleva KHO:n päätös muuttaa verotuskäytäntöä ja Verohallinnon nimenomaista ohjetta. Vireillä olevien oikeudenkäyntien osalta voisi puoltaa tulkintaa, että muuttunutta käytäntöä sovelletaan päätöksen antopäivän jälkeen annettuihin laskuihin. Jo maksettujen laskujen osalta palkka on jo annettu aikaisemman käytännön nojalla maksuhetkellä.
