Suomi kiristää meriliikenteen ympäristönsuojeluvaatimuksia merenkulun ympäristönsuojelulakiin (669/2021) ja siihen liittyviin lakeihin tehdyillä muutoksilla, kun tiettyjen jätevesien päästöt kielletään asteittain Suomen aluevesillä heinäkuusta 2025 alkaen. Jätevesien päästökieltojen tarkoituksena on vähentää Itämereen pääsevien rehevöittävien ja saastuttavien aineiden määrää. Lisäksi muutoksilla implementoitiin EU- ja kansainvälisiä velvoitteita sekä hallitusohjelman kirjauksia osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Kohti puhtaampaa merenkulkua
Suomi ottaa käyttöön seuraavat aluspäästökiellot aluevesillään:
1.7.2025 alkaen:
- Avoimen kierron rikkipesureiden pesuvesien päästäminen veteen
- Käsitellyn käymäläveden päästäminen veteen
1.1.2029
- Suljetun kierron rikkipesurien pesuvesien päästäminen veteen
1.1.2030
- Harmaan veden päästöt aluksista, joiden bruttovetoisuus on vähintään 400, tai tätä pienemmästä aluksesta, joka saa kuljettaa vähintään 15 henkilöä ja jonka rungon pituus on yli 24 metriä. Harmaalla vedellä tarkoitetaan suihkuista, pesukoneista ja keittiöistä peräisin olevaa vettä.
Tavoite on siis parantaa Itämeren tilaa ohjaamalla jätteiden jättäminen satamiin. Lisäksi sääntelyuudistus ilmentää laajempaa siirtymää kohti puhtaampaa ja kestävämpää merenkulkua, jossa huomioidaan niin IMO:n standardit kuin EU:n ilmastotavoitteet. Myös Ruotsi ja Tanska valmistelevat vastaavia päästökieltoja samassa aikataulussa, mikä edistää sääntelyn yhdenmukaisuutta ja Itämeren tilan suojelemista.
Päästökieltojen noudattamisen varmistamiseksi alusten on pystyttävä osoittamaan esimerkiksi kone-päiväkirjamerkinnöin, että aluksen laiteventtiili on suljettu aluevesille saavuttaessa. Kotimaanliikenteessä venttiilien on pysyttävä suljettuina koko matkan ajan. Mikäli harmaata vettä puretaan satamassa, tulee päiväkirjaan merkitä aika, paikka ja puretun veden määrä. Jätepäiväkirjavelvoite laajennetaan koskemaan pienempiä aluksia, jotka ovat bruttovetoisuudeltaan vähintään 100 tai jotka saavat kuljettaa enintään 15 henkilöä.
Uudistettuun lainsäädäntöön sisältyy myös hallinnollisia selkeytyksiä: Traficom voi jatkossa julkaista verkkosivuillaan virallisten tarkastajien, katsastajien ja mittaajien yhteystiedot. Aiemmin tiedot on julkaistu vain erillisellä suostumuksella. Nyt muutetulla käytännöllä parannetaan hallinnollista läpinäkyvyyttä vastaten ajantasaisiin tietosuojavaatimuksiin.
Kansainväliset ja EU-velvoitteet osaksi kansallista lainsäädäntöä
Jätevesipäästöjä koskevien tiukennusten lisäksi merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehtiin myös muutoksia, joilla saatettiin kansainvälistä ja EU-tason meriliikennettä koskevaa sääntelyä voimaan kansallisella lailla.
IMO-sääntelyn toimeenpano:
- Hongkongin yleissopimus alusten turvallisesta ja ympäristöystävällisestä romuttamisesta tulee maailmanlaajuisesti voimaan 26.6.2025. Suomi saattaa sen voimaan kansallisesti samana päivänä, mutta yleissopimuksen konkreettiset vaikutukset tulevat jäämään vähäisiksi, koska sisällöllisesti vastaava EU-asetus koskien alusten kierrättämistä on jo voimassa.
- MARPOL VI -liitteen mukaiset säädökset alusten hiili-intensiteetistä (CII) ja energiatehokkuudesta (EEXI) tuodaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tämän lainsäädäntökokonaisuuden kautta.
EU-sääntelyn täytäntöönpano:
FuelEU Maritime -asetuksella säädetään toimenpiteistä, joilla varmistetaan meriliikenteen siirtyminen vähäpäästöisiin ja uusiutuviin polttoaineisiin. Lakimuutoksella Suomi hyödyntää asetuksen mahdollistaman saaripoikkeuksen koskien Ahvenanmaata. Poikkeus tarkoittaa, että matkustaja-alusten Ahvenanmaan-reiteillä ja Ahvenanmaan satamissa käyttämä energia ei kuulu asetuksen soveltamisalaan vuoden 2029 loppuun saakka.
Alternative Fuels Infrastructure Regulation (AFIR) edellyttää, että TEN-T-verkon suurimmissa satamissa on tarjottava maasähköä matkustaja- ja konttialuksille, joiden bruttovetoisuus ylittää 5000, viimeistään vuodesta 2030 alkaen. Alukset ovat velvollisia käyttämään maasähköä silloin, kun se on saatavilla.
Sääntelymuutokset edellyttävät varustamoilta huolellista teknistä ja strategista valmistautumista, kun alusten suunnittelu, reititys, satamien sähköistys, investoinnit ja kirjanpitokäytännöt nostavat merkitystään entisestään. Tämän lisäksi merenkulun sääntely muuttuu nopeasti ja mukana pysyminen edellyttää oikeudellista asiantuntemusta ja toimialatuntemusta.
Lisätietoja ja oikeudellista neuvontaa saat HPP Asianajotoimiston kokeneilta kuljetusten ja liikenteen, logistiikan sekä ympäristö ja luonnonvarat -tiimien asiantuntijoilta.
