Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta on tullut asia, jonka täyttymistä joudutaan arvioimaan yhä useamman yrityskaupan yhteydessä. Työ- ja Elinkeinoministeriölle (”TEM”) tehtävien ilmoitusten määrä on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Vuonna 2022 ilmoitus tehtiin lähes viidenneksessä kaikista tehdyistä yrityskaupoista (yhteensä 211 yrityskauppaa, joista 34:stä tehtiin ilmoitus). Näistä 25: n osalta suoritettiin tutkinta ja loput yrityskaupoista katsottiin Suomen seurantalain soveltamisalan ulkopuolelle jääviksi. Ulkomaalaisia yritysostoja koskeva ilmoitusprosessi on lähtökohtaisesti suoraviivaisempi, kuin esimerkiksi KKV:lle ilmoitettavia yrityskauppoja koskeva prosessi. Kuitenkin se, ettei ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetussa laissa (172/2020, ”Seurantalaki”) ole määräaikaa puolustus- ja turvallisuusalan yritysostojen ilmoitusten käsittelylle, luo epävarmuutta ilmoittavalle osapuolelle.
Mitkä yritysostot tulee ilmoittaa Seurantalain nojalla?
Ulkomaalaisia yritysostoja koskeva järjestelmä sisältää kahdenlaisia ilmoituksia. Puolustus- ja turvallisuusalan yritysostoista on haettava ennakkoon vahvistusta TEM:ltä, jos 10 % tai enemmän yhtiön äänioikeuksista myydään ulkomaalaiselle ostajalle. Puolustus- ja turvallisuusalan yritysostoissa seuranta kohdistuu puolustusteollisuusyrityksiin, jotka tuottavat tai toimittavat puolustustarvikkeita tai muita sotilaalliselle maanpuolustukselle tärkeitä tuotteita tai palveluita sekä yrityksiin, jotka tuottavat tai toimittavat yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisille Suomen viranomaisille (kuten Poliisi, Tulli, Huoltavarmuuskeskus ja Rajavartiosto) kriittisiä tuotteita tai palveluja sekä yrityksiin, jotka tuottavat kaksikäyttötuotteita. Puolustus- ja turvallisuusalan yritysostoissa ulkomaalaisena yritysostajana pidetään henkilöä, jonka asuinpaikka on muussa maassa kuin Suomessa tai oikeushenkilöä, jonka kotipaikka on muualla, kuin Suomessa.
Puolustus- ja turvallisuusalan yritysostojen lisäksi Seurantalain nojalla on mahdollista tehdä vapaaehtoinen ilmoitus yritysostosta, jonka kohteena on yritys, jota toimialansa, liiketoimintansa tai sitoumustensa perusteella on pidettävä kokonaisuutena arvioituna yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittisenä. TEM:llä on myös mahdollisuus pyytää ilmoitusta tällaisesta yritysostosta kolmen kuukauden ajan siitä hetkestä, kun yritysosto on tullut sen tietoon. Näiden muiden kuin puolustus- ja turvallisuusalan yritysostojen osalta ulkomaalaisena ostajana pidetään henkilöä, jonka asuinpaikka on EU- tai ETA-maiden ulkopuolella tai yritystä, jonka kotipaikka on muussa, kuin EU- tai ETA-maassa.
Se, mitä toimialoja on pidettävä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittisenä, vaihtelee vallitsevien yhteiskunnallisten olosuhteiden mukaan. Koronaviruksen aikaan korostui tarve turvata terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä huoltovarmuuteen liittyviä liiketoimintoja, kun taas Ukrainan sodan käynnistämän energiakriisin myötä (uusiutuvan) energian sektori on noussut keskiöön. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin viimeaikaiset aloitteet liittyen kriittisiin raaka-aineisiin, myös yrityskaupat niihin liittyvillä aloilla saattavat herättää seurantaviranomaisen lisääntynyttä kiinnostusta.
On huomionarvoista, että sekä puolustus- ja turvallisuusalan yritysostojen, että muiden yritysostojen osalta ulkomaalainen ostaja määritellään (tosiasiallisen) ostajan asuinpaikan, eikä esimerkiksi kansalaisuuden mukaan. Voidaan kysyä, onko tämä tarkoituksenmukaisin tapa määritellä ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevat yritysostot ja mahdollistaako tämä ilmoitusvelvollisuuden kiertämisen joissain tapauksissa. Erikoista on, että suomalaisten kiinteistöjen hankintojen seuranta, josta säädetään erillisellä lainsäädännöllä ja joka edellyttää Suomen puolustusministeriölle tehtävää pakollista ilmoitusta ennen omistusoikeuden siirtoa, perustuu luonnollisten henkilöiden osalta selvästi ostajan kansalaisuuteen.
Yritysoston määritelmä
Seurantalain mukaan yritysostosta on kyse silloin, kun vähintään 10 %, yksi kolmasosa tai 50 % yhtiön äänioikeuksia hankitaan ulkomaalaisen ostajan toimesta. Ainoastaan olemassa olevia Suomalaisia yrityksiä koskevat yritysostot kuuluvat Seurantalain soveltamisalaan. Näin ollen sijoitus perustettavaan Suomalaiseen yhtiöön ei täytä ilmoitusvelvollisuutta, vaikka se toteutettaisiin ulkomaalaisen ostajan toimesta. Omia erityiskysymyksiään muodostavat jo perustetut yhtiöt, joiden tuleva toiminta on vasta kehitysvaiheessa, kuten esimerkiksi kehitysvaiheessa olevat tuulipuistot.
Prosessi
Ilmoitusprosessi on hieman erilainen puolustus- ja turvallisuusalan yritysostoille verrattuna muihin yritysostoihin. Puolustus- ja turvallisuusalan yritysostoja koskeville ilmoituksien käsittelylle ei ole asetettu laissa määräaikaa, mikä edellä mainitusti aiheuttaa epävarmuutta ilmoittavalle osapuolelle, sillä TEM on yleensä haluton antamaan aikataulua koskevia arvioita. TEM:n voi olla toisaalta vaikea antaa kyseisiä arviota, sillä se toimii koordinoivana viranomaisena muiden viranomaisten välillä, joilta tarvitaan lausunto sen arvioimiseksi, aiheuttaako yritysosto erittäin tärkeän kansallisen edun vaarantumista. Aikataulu on siis riippuvainen myös muista viranomaisista, kuin TEM:stä. Keskimääräisesti ilmoitusten käsittelyssä on kestänyt kuudesta kymmeneen viikkoa.
Muita yritysostoja koskevien vapaaehtoisten ilmoitusten osalta TEM:n prosessi voi kestää kuudesta viikosta korkeintaan kolmeen kuukauteen siitä hetkestä, kun TEM on vastaanottanut täyden ilmoituksen. Vapaaehtoisen ilmoituksen voi tehdä joko ennen tai jälkeen yrityskaupan täytäntöönpanon. Edellä mainitusti TEM voi pyytää ilmoitusta muusta yritysostosta kolmen kuukauden sisällä siitä hetkestä, kun se on saanut tiedon yritysostosta.
Jos TEM katsoo, ettei sille ilmoitettu yritysosto kuulu Seurantalain piiriin, se pyrkii antamaan asiassa tutkimatta jättämispäätöksen nopeammalla aikataululla, kuin ilmoituksen käsittely keskimäärin kestää. Yritysoston kuuluminen Seurantalain soveltamisalaan on lähtökohtaisesti mahdollista ratkaista vasta kun täysi ilmoitus on toimitettu TEM:lle ja TEM on suorittanut edellytetyt osastojen ja virastojen väliset konsultaatiot.
Jos jotain yritysostoa ei hyväksyttäisi, ulkomaalaisen ostajan tulisi vähentää osakeomistustaan siten, että sille jäävät äänioikeudet ovat alle 10 % kaikista yhtiön äänioikeuksista. Tähän mennessä kaikki TEM:lle Seurantalain nojalla ilmoitetut yritysostot on hyväksytty Suomessa. Tämä on osoitus Suomen periaatteellisesta myönteisestä suhtautumisesta suoriin ulkomaisiin investointeihin, erityisesti suhteessa pyrkimyksiin edistää vihreää siirtymää.
