Jos ollaan rehellisiä, useimmat lakiopiskelijat eivät tiedä kovin paljon juristin työstä. Se johtuu siitä, että juristien ja jopa pelkästään asianajajien työkenttä on niin laaja. Samassa toimistossakin työskentelevät asianajajat voivat tehdä keskenään hyvin erilaista työtä: yksi hioo sopimuksia, yksi järjestelee yrityskauppoja ja yksi käy oikeutta. Sitä voi verrata vaikkapa lääkärin työkentän laajuuteen. Ovathan lastenlääkärin, röntgenlääkärin ja sydänkirurginkin työt varmasti kovin erilaisia.
Itselläni oli opiskeluaikoina ainoastaan epämääräinen käsitys siitä, että haluaisin ehkä töihin asianajotoimistoon. Oli puhdasta sattumaa, että päädyin gradua tehdessäni vuonna 2008 työhaastatteluun HPP:lle ja sitä kautta traineeksi. Silloin harjoittelijaohjelma ei vielä ollut nykyiseen verrattuna kovin järjestäytynyt, joten päädyin tekemään hyvin monenlaisia töitä. Ilmeisesti kaikki kuitenkin sujui hyvin, koska valmistumiseni jälkeen vuonna 2009 minulle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa HPP:llä juristina.
Työurani alku sijoittui finanssikriisiin ja sen jälkeiseen aikaan, joten käynnissä oli paljon insolvenssimenettelyjä, joissa tarvittiin auttavia käsiä. Niinpä erikoistumisalueenikin löytyi luontevasti, ilman varsinaista suunnittelua. Pääsin heti mukaan pitkäkestoisiin hankkeisiin, jotka tarjosivat luontevan tilaisuuden kasvaa ammatillisesti. Osa urani alussa alkaneista menettelyistä on saatu maaliin vasta aivan viime aikoina.
Aluksi työskentelin joukon mukana ja pikkuhiljaa sain vastuuta hankkeiden yksittäisistä osista. Alkuun asiakkaani olivat sisäisiä eli vanhempia juristeja ja osakkaita, joille valmistelin töitä, mutta ajan myötä sain jatkuvasti enemmän asiakasvastuuta. Vähitellen sain alaisia johdettavakseni, ja nyt olen tilanteessa, jossa toimin ennen kaikkea tiimini laadun varmistajana, ja voin keskittyä itse erityisen vaativiin osiin hankkeissa.
Olen ollut onnekas siinä, että olen voinut edetä jatkuvasti vaativampiin ja kiinnostavampiin tehtäviin. Vaikka olen ollut koko urani ajan töissä samassa toimistossa, tuntuu siltä kuin olisin vaihtanut työpaikkaa monta kertaa. Kun minut kutsuttiin HPP:n osakkaaksi tämän vuoden alusta lähtien, kyse oli mielestäni ennen kaikkea siitä, että olen voinut hankkia sellaista insolvenssioikeuden osaamista, joka hyödyttää yritystä ja sen asiakkaita.
Parasta HPP:ssä työskentelemisessä on ollut se, että oppiminen ja kasvaminen on tapahtunut luontevasti ja oikeassa tahdissa. Olen saanut lisää vastuuta sitä mukaa kun osaamiseni on karttunut. Minuun on luotettu, mutta missään vaiheessa ei ole heitetty yksin altaan syvään päähän. Aina tarvittaessa olen saanut apua kokeneemmilta kollegoilta.
Luottamuksen ja tuen yhdistelmä on mielestäni kaikkein arvokkainta, mitä juristi voi urallaan saada. Nyt pidän kunnia-asianani sitä, että voin välittää samaa luottamusta ja tukea eteenpäin nuoremmille juristeille.
Klaus Majamäki
Osakas
Lue lisää harjoittelijaohjelmistamme.
