Yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen verotuksen keskeisimmät asiat, osa 4: Henkilöstö osakkaaksi yritykseen
Yhtiön omistajaa verotetaan osakeomistuksen perusteella saaduista tuloista lähtökohtaisesti pääomatulona 30 % / 34 % verokannalla. Osinkotulot verotetaan kuitenkin osin ansiotulona. Palkkaverotuksen marginaalivero puolestaan nousee sivukuluineen hyvin nopeasti noin 60 %:iin. Henkilöstön ottaminen osakkaaksi on luonnollisesti iso päätös, mutta verotuksen näkökulmasta se lieventää edellä mainittua verotuksellista eroa, kun osa henkilöstön kokonaiskompensaatiosta voidaan verottaa pääomatulona.
Exitissä saatu arvonnousu verotetaan pääomatulona. Tällöin henkilöstö voi saada palkkatuloon nähden veroedun alemman verokannan soveltamisen lisäksi hyödyntämällä hankintameno-olettamaa. Vastaavasti omistusaikana ajettu osinko on tyypillisesti palkan verotuksen verrattuna kilpailukykyistä jaetun osingon määrästä riippuen. Jos henkilöstö omistaa osakkeensa henkilökohtaisen holding-yhtiön kautta, on saatu osinko holding-yhtiölle verovapaata ja kukin omistaja voi itse päättää henkilökohtaisesti saadusta osingosta ja tätä kautta maksettavasta verosta.
Verotuksen kannalta henkilöstöomistus pyritään järjestämään siten, että osakkeita hankittaessa maksetaan enintään varainsiirtovero ja osakeomistuksen perusteella saadut tulot verotetaan edellä kerrotulla tavalla pääosin pääomatuloina. Näin ollen verotuksellisesti on olennaista varmistua siitä, että henkilöstö maksaa osakkeistaan vähintään verolainsäädännön hyväksymän vähimmäishinnan. Tällöin vältetään ansiotuloverotuksen mahdollisuus alihintaisen hankinnan osalta.
Henkilöstö voi luonnollisesti hankkia osakkeet markkinahintaan kaikissa tilanteissa. Käytännön esteenä on, että osakekohtainen hinta karkaa korkeaksi tai että henkilöstö ei ole halukas näin korkeaan sijoitukseen työnantajayhtiöönsä. Verotuksen kannalta markkinahinnan määrittely voi olla tulkinnanvaraista, mutta käytännössä voidaan usein toimia Verohallinnon ohjeiden mukaisten laskukaavojen mukaan. Henkilöstö voi hankkia osakkeet osakeannilla tai -kaupalla. On myös mahdollista ostaa osakkeet edellä kerrotulla tavalla henkilökohtaisen holding-yhtiön nimiin.
Verolainsäädäntö mahdollistaa myös osakkeiden hankinnan 10 %:n alennuksella markkinahintaan nähden. Tällainen mahdollisuus on kuitenkin annettava yrityksen henkilöstön enemmistölle ja omistus voidaan toteuttaa vain osakeannin kautta eikä holding-yhtiötä voi käyttää. Alennusta voidaan käyttää myös pörssiyhtiöissä ja alennus toimii myös annettaessa emoyhtiön osakkeita tytäryhtiöiden työntekijöille. Alennuksen käyttö on käytännössä melko harvinaista osin johtuen alennuksen pienestä määrästä, mutta joissain tilanteissa ainoa verolainsäädännön tarjoama mahdollisuus.
Vuodesta 2021 lähtien henkilöstö voi merkitä työnantajayhtiönsä osakkeita ns. substanssiarvolla eli käytännössä viimeisimmän tilinpäätöksen oman pääoman arvolla, josta on vähennetty jaettu osinko. Tämä määrä voi olla hyvinkin alhainen, mutta kyse on vain verolainsäädännön hyväksymästä alimmasta hinnasta, merkintähinta voi olla myös tätä korkeampi. Tällaisessa tilanteessa osakeantiin tulee voida osallistua henkilöstön enemmistö ja heidän kesken osallistumisoikeuden määrä tulee olla objektiivisesti perusteltavissa kuten palkan, työsuhteen keston tai sisäisesti määritellyn kriteeristön perusteella. Nimensä mukaisesti kyse voi olla vain osakeannin kautta saaduista osakkeista, anti voidaan tarjota vain saman työnantajayhtiön työntekijöille, holding-yhtiötä ei voi käyttää eikä tämä mahdollisuus koske pörssiyhtiöitä tai jo vähintään 10 % yhtiöstä omistavia henkilöitä.
Edellä mainituissa tilanteissa, joissa voidaan käyttää verotuksellisesti markkinahintaa alempaa hankihintaa, ei ole kyse pysyvästä veroedusta. Hankintahetkellä saatu alennus ja sen verottaminen ansiotulona muuntuu maksettavaksi vasta myyntihetkellä pääomatuloverona. Veroetu on tällöin verotuksen lykkääminen ja arvonnousun saaminen kokonaan pääomatuloverotuksen piiriin. Verotuksen lykkäysaikana voi saada osinkoja ja tätä kautta veroetua edellä kerrotulla tavalla.
Oikeuskäytännön perusteella konsulttiyhtiöissä on myös mahdollista käyttää edellä mainittua substanssiarvoa ilman vaatimusta henkilöstön enemmistöstä siten, että osakkeet voi merkitä myös holding-yhtiön kautta. Tämä koskee tilanteita, joissa konsulttiyhtiö on vain työntekijöidensä omistama ilman että millään taholla on yhtiössä määräysvaltaa. Näissä tilanteissa on myös osakassopimuksessa sovittu, ettei osakkeita voi vapaasti myydä vaan myyntihinta on usein sidottu hankintahintaan tai myyntihetken substanssiarvoon. Näin ollen kyse ei ole verotuksen lykkäysedusta, koska myyntihinta on yleensä enintään vain marginaalisesti hankintahintaa korkeampi. Näissä tilanteissa tavoitteena onkin osinkoverotuksen optimointi.
HPP Asianajotoimiston osakas, asianajaja Jaakko Klemettilä avaa neliosaisessa blogisarjassaan yrityskauppojen, omistusjärjestelyjen ja sukupolvenvaihdokseen liittyviä keskeisiä verotuksellisia kysymyksiä. Jaakko on erikoistunut yrityskauppojen verotukseen, minkä lisäksi hänellä on runsaasti kokemusta liittyen erityisesti kotimaisiin ja kansainvälisiin yritysjärjestelyihin. Jaakko avustaa asiakkaitaan suomalaisten kohdeyhtiöiden ostojen ja myyntien suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissä veroasioissa.
