Kun koronarokotusten järjestyksestä säädettiin joulukuussa 2020, annettiin etusija koronapotilaita hoitavalle sote-henkilöstölle, yli 69-vuotiaille sekä terveydentilansa puolesta riskiryhmiin kuuluville. Muulle väestölle ei säädetty minkäänlaista etusijajärjestystä. Valtioneuvostolla on velvollisuus käyttää nyt asetuksenantovaltaansa. Koronarokotusohjelman jatkoa ei voida jättää poliittisessa ristipaineessa määräytyväksi.
Koronarokotusten järjestyksen yhdenvertaisuus on herättänyt keskustelua, erityisesti alueellisen tasapuolisuuden kannalta. Voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa ei ole kuitenkaan otettu kantaa sen paremmin rokotteiden tasaiseen alueelliseen jakeluun kuin myöskään siihen, että jakelua voitaisiin painottaa vaikeimmille epidemia-alueille. Muut kuin etusijalle jo alun perin määritellyt ovat asetuksessa vain ”muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä”.
Jos rokotuksia ryhdytään nykytilanteessa antamaan vaikeimmilla epidemia-alueilla muille kuin riskiryhmiin kuuluville jo ennen kuin kaikki etusijalle alun perin määritellyt on rokotettu, tarvitaan valtioneuvoston asetuksen muutos.
Rokottamisessa ei ole sallittua poiketa kulloinkin voimassa olevasta asetuksesta. Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt tähän huomiota aikaisemman pandemian, sikainfluenssan, aikaan antamassaan päätöksessä vuonna 2010.
Koronarokotuksia koskevan asetuksen mukainen etusijajärjestys on alun perin tarkoitettu sovellettavaksi myös rokotteen jälkimmäiseen annokseen. Sekä lääketieteellisesti että epidemiologisesti näyttää kuitenkin perustellulta, että rokottamista voitaisiin laajentaa myös riskiryhmiin kuulumattomiin jo ennen kuin kaikki etusijalle aikaisemmin asetetut ovat saaneet myös jälkimmäisen rokoteannoksen.
Jos koronarokotteiden jakelua ryhdytään nykytilanteessa painottamaan alueellisesti, logistiikan uudelleen järjesteleminen vie noin 2–3 viikkoa. Valtioneuvoston asetuksen muutos voidaan kuitenkin antaa ilman viivettä. Rokotejakelun nopealle alueelliselle suuntaamiselle on esitetty erittäin painavia epidemiologisia perusteita.
Valtioneuvoston asetuksen päivittäminen edellyttää huolellista valmistelua, ja siinä pitää ottaa huomioon lääketieteelliset, epidemiologiset ja oikeudelliset näkökohdat. Poliittisilta päätöksentekijöiltä puolestaan odotetaan ennen muuta ripeyttä. Asiaan vaikuttaa myös samaan aikaan eduskunnassa käsiteltävä hallituksen esitys liikkumisrajoituksiksi. Kuten olemme Lasse Lehtosen kanssa Uutissuomalaisessa todenneet, rokotusjärjestyksen päivittäminen nykyisen epidemiatilanteen huomioon ottavaksi on yhteydessä myös uusien perusoikeusrajoitusten hyväksyttävyyteen.
Voimassa olevaa koronarokotusten järjestystä koskevaa valtioneuvoston asetusta voidaan verrata aikaisempaan sikainfluenssaan varautumiseksi annettuun vuoden 2009 asetusmuutokseen. Tuolloin koko väestö jaettiin 7-kohtaiseen etusijajärjestykseen siten, että viimeisimpänä olivat riskiryhmiin kuulumattomat yli 24-vuotiaat. Heidänkin osaltaan järjestykseksi säädettiin ikäryhmittäin eteneminen.
Kun tartuntatautilaissa on varta vasten annettu valtioneuvostolle valtuutus säätää asetuksella koronarokotusten järjestyksestä, tätä toimivaltaa pitää nyt käyttää. Tartuntatautilaissa ei ole säädetty erityisistä priorisointiperusteista, mikä on omiaan luomaan oikeudellista tyhjiötä. Tilannetta ei kuitenkaan helpota se, jos toimivaltainen taho – valtioneuvosto – pitäytyy passiivisena tai viipyilee toimivaltansa käyttämisessä.
Se, missä järjestyksessä vielä rokottamattomilla on mahdollisuus saada rokotteensa, liittyy olennaisesti heidän keskeisten perusoikeuksiensa toteutumiseen. Rokottamisen etenemisen tulee perustua laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa säädettyyn etusijajärjestykseen. THL on toimivaltainen asiantuntijaviranomainen, mutta sen tehtäväksi ei ole säädetty määrätä rokotusjärjestyksestä.
Klaus Nyblin
Osakas
040 725 9252
klaus.nyblin@hpp.fi
Klaus Nyblin on erikoistunut lääke- ja terveydenhuolto-oikeuteen sekä riidanratkaisuun. Klausin erityisosaamista ovat myös liikesalaisuuksien suojaan, henkilötietojen käsittelyyn ja sähköiseen viestintään liittyvät oikeudelliset kysymykset. Klaus on tunnustettu osaaja erityissäänneltyjen toimialojen riidanratkaisijana.
