Liikesalaisuuksien suojaamisessa on kaksi ulottuvuutta. Luottamuksellisia tietoja ei saa ensinnäkään käyttää tai ilmaista luvattomasti. Toiseksi salaisuuden säilyttämisestä täytyy huolehtia tietoturvallisuustoimenpitein. Työntekijän velvollisuutena on huolehtia salassapidon säilymisestä myös etätöissä. Työnantajan pitää varmistaa, ettei myöskään yhteistyökumppaneiden liikesalaisuuksia päädy ulkopuolisten tietoon.
Se, jolla on toiselle kuuluvia liikesalaisuuksia hallussaan, on velvollinen huolehtimaan, ettei hän luvattomasti käytä tai ilmaise tietoja. Oman työnantajan liikesalaisuuksien osalta työntekijän sidonnaisuudet ovat suhteessa työnantajaan. Lisäksi työntekijä on velvollinen pitämään salassa sellaiset työnantajan yhteistyökumppaneita koskevat liikesalaisuudet, joita hän osana työtehtäviään käsittelee. Jos työntekijä on varomaton, myös työnantaja voi joutua korvausvastuuseen suhteessa yhteistyökumppaniin.
Salassapitovelvollisuuden noudattamisesta huolehditaan osaltaan käytännön tietoturvallisuustoimenpitein. Niihin eivät kuulu vain tekniset toimenpiteet vaan myös henkilö- ja toimitilaturvallisuus. Myös aikaisemmin on tehty etätöitä, mutta nykyisissä poikkeusoloissa liikesalaisuuden piirissä olevia tietoja käsitellään ja niistä puhutaan huomattavan paljon myös esimerkiksi kotioloissa. Samoissa tiloissa saattavat tehdä työtään tai käydä kouluaan myös työntekijän perheenjäsenet.
Liikesalaisuuksia koskevassa lainsäädännössä on vain niukasti säännöksiä, joissa olisi säädetty erityisistä liikesalaisuuden suojaamistoimista. Liikesalaisuuslain mukainen liikesalaisuuden määritelmä kuitenkin sisältää sen, että tiedon haltija suojaa sitä kohtuullisin toimin. Lisäksi yritysten välisissä salassapitosopimuksissa on tyypillisesti ehdot siitä, että liikesalaisuuksia vastaanottavan osapuolen täytyy käsitellä tietoja tietoturvallisella tavalla ja vähintään yhtä huolellisesti kuin omia vastaavia tietojaan.
Toimitilaturvallisuuden peruslähtökohta on, ettei ulkopuolisella saa olla pääsyä luottamuksellisiin tietoihin ilman, että tämä nimenomaisesti murtautuu tiloihin; murtautuminen ei myöskään saa olla helppoa. Kotioloissa harva työntekijä kuitenkaan säilyttää luottamuksellisia papereita lukituissa kaapeissa. Tietokoneet toki lienevät salasanoin suojattu ja näytönsäästäjät käytössä. Käytännössä merkittävämmän haasteen etätyössä asettavatkin puhelinkeskustelut ja muut etäneuvottelut. Asunnon koko ja tilaratkaisut vaikuttavat siihen, miten helposti on järjestettävissä, etteivät muut perheenjäsenet kuule luottamuksellisia keskusteluja.
Liikesalaisuuksien loukkauksia koskevassa oikeuskäytännössä ei ole ollut tiettävästi esillä tapauksia, joissa toiselle kuuluva liikesalaisuus olisi päätynyt oikeudettomaan käyttöön sitä kautta, että työntekijän perheenjäsen olisi vuotanut tiedon kilpailevaan toimintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei etätyöhän liittyisi riskejä tai liikesalaisuuden piirissä olevia tietoja käytännön arkielämässä päätyisi perheenjäsenten tietoon. Jos työntekijä käsittelee työnantajalle tai tämän yhteistyökumppanille kuuluvaa liikesalaisuutta varomattomasti ja tästä seuraa tiedon paljastuminen ulkopuoliselle, kysymys on liikesalaisuuslain kieltämästä liikesalaisuuden oikeudettomasta ilmaisemisesta, siis tuottamuksellisesti tehtynä.
Suuremmilla yrityksillä on ollut jo entuudestaan käytössä liikesalaisuuksien suojaamisen huomioon ottava etätyöohjeistus. Sitä on voitu soveltaa joko sellaisenaan tai tarvittavin tarkennuksin myös nykyisissä poikkeusoloissa. Jokaisen työnantajan, jonka työntekijät käsittelevät liikesalaisuuksia etätyössä, on joka tapauksessa tarpeen tarkistaa – tai laatia – ohjeistuksensa.
Pelkkä ohjeistuksen tiedoksianto kirjallisena ei kuitenkaan riitä. Työnantajan on syytä myös arvioida realistisesti se, millaisia käytännön haasteita työntekijöillä voi olla tietoturvallisuuden huomioon ottamiseksi kotioloissa, ja tehdä voitavansa näiden haasteiden ratkaisemiseksi.
Klaus Nyblin
Ota yhteyttä
Henna Kinnunen
asianajaja, osakas, työoikeusryhmän vetäjä
+358 50 342 2245
henna.kinnunen@hpp.fi
