Koronavirus on vaikuttanut kaikkien meidän arkeemme ja tullee vaikuttamaan vielä pitkään. Koronapandemian johdosta asetetut ennen näkemättömät rajoitustoimenpiteet ovat hidastaneet ja osin pysäyttäneet nopeasti ja laaja-alaisesti yhteiskunnan eri toimintoja. Asetetut rajoitustoimet aiheuttavat merkittäviä haasteita myös monille rakennustyömaille ja ne saattavat joissain tapauksissa muodostaa ns. ylivoimaisen esteen sopimuksen täyttämiselle. Rakennusurakoiden keskeytykset ja viivästykset aiheuttavat monissa tilanteissa myös paljon lisäkustannuksia. Suomessa rakennusurakkaa koskevissa sopimuksissa käytetään usein pohjana rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Näiden ehtojen mukaan urakan viivästyksistä aiheutuvista kustannuksista vastaavat – sikäli kuin niiden katsotaan aiheutuneen YSE:ssä tarkoitetusta ylivoimaisesta esteestä – urakoitsijoiden ohella myös tilaajat.
- Koronapandemia ja ylivoimainen este rakennusurakassa
Sopimusoikeuden perustavanlaatuisena periaatteena ja lähtökohtana on, että sopimus sitoo sen osapuolia. Tietyin edellytyksin sopimuksen osapuoli voi kuitenkin vapautua sopimusvelvoitteistaan siltä osin ja sen pituiselta ajalta, jolloin tämän sopimussuorituksen estää ylivoimaiseksi esteeksi katsottava tilanne. Sopimusoikeudessa ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sopimuksen tekemisen jälkeen syntynyttä, osapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennakoimatonta tapahtumaa, joka estää osaksi tai kokonaan sopimuksen täyttämisen. Sopimuksen osapuoli on kuitenkin velvollinen pyrkimään voittamaan ylivoimaisen esteen, esimerkiksi käyttämällä toista toimittajaa, kuljetusmuotoa tai toimintatapaa ja täyttämään sopimussuorituksen siltä osin kuin se on mahdollista.
Rakennusurakan yleisiin YSE-sopimusehtoihin – jotka soveltuvat urakkaan, milloin tilaaja ja urakoitsija ovat niin sopineet – on otettu sopimusmääräykset ylivoimaisen esteen tilanteista, joiden vallitessa urakoitsijalla on oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan. Eduskunnan hyväksyttyä valmiuslain käyttöönoton koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi huomio YSE:n määräyksissä kiinnittyy erityisesti YSE 20 §:n 1. kohdan (a)-alakohtaan, jonka mukaan urakoitsijalla on oikeus saada pidennystä urakka-aikaan muun muassa, milloin urakan valmistumisen esteenä sovitussa ajassa on valmiuslaissa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde. Lisäedellytyksenä urakka-ajan pidentämiselle on se, että poikkeuksellinen olosuhde aiheuttaa urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä ja rakennustavaroita tai muuten estää urakkasuorituksen.
Koronapandemian taltuttamiseksi valmiuslailla asetetut rajoitustoimet asettavat monet urakoitsijat tilanteeseen, jossa niillä on huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä ja rakennustavaroita työmaalle tai urakkasuoritus muutoin estyy (ainakin väliaikaisesti). Toteutetut rajoitustoimenpiteet voivat useissa tapauksissa aiheuttaa YSE:ssä tarkoitetun ylivoimaisen esteen urakoitsijoille.
Rajoitustoimien kestosta ei vielä tällä hetkellä ole tarkkaa tietoa. Selvää on, että rajoitustoimia tullaan purkamaan vaiheittain. Hallitus päätti esimerkiksi neuvottelussaan 29. huhtikuuta purkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet, mikä tarkoittaa muun muassa peruskoulujen avautumista 14.5 alkaen hallitusti ja turvallisuudesta huolehtien. Sen sijaan esimerkiksi ravintolat pysyvät suljettuina näillä näkymin toukokuun loppuun saakka, ja yli 10 hengen yleisötilaisuudet ovat aluehallintovirastojen päätöksillä kiellettyjä toistaiseksi 13.5.2020 asti.
Rajoitustoimien vaiheittainen purkaminen tullee rakennusurakoissa aiheuttamaan kysymyksiä ja mahdollisesti erimielisyyksiä muun muassa siitä, milloin YSE:ssä tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde lakkaa siten, että se ei (enää) aiheuta urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä ja rakennustavaroita tai muuten estä urakkasuoritusta sovitussa ajassa. Esimerkiksi pelkkä poikkeusolosuhteiden tai tiettyjen yksittäisten rajoitusten päättyminen ei automaattisesti tarkoita ylivoimaisen esteen lakkaamista. Urakoitsijaa voi tämän jälkeenkin kohdata vielä YSE:ssä tarkoitettu ylivoimainen este, kunnes yhteiskunnan toiminnot vähitellen palautuvat pandemiaa edeltävään tilaan. YSE 20 §:n 1 kohdan (d) alakohdan mukaan ylivoimaisen esteen voi aiheuttaa (poikkeusolojen lisäksi) ”muu sopijapuolista riippumaton poikkeuksellinen seikka, joka huomattavasti vaikeuttaa urakkasopimuksen velvoitusten täyttämistä ja jota sopijapuoli ei ole voinut ottaa edeltäpäin huomioon ja jonka tuottamaa haittaa hän ei ole voinut kohtuudella poistaa.”
- Ylivoimaisen esteen vaikutus urakkahintaan
YSE:n lähtökohta on, että urakoitsija ei joudu yksin kantamaan ylivoimaisesta esteestä aiheutunutta taloudellista taakkaa, vaan tilaaja joutuu korvaamaan urakoitsijalle osan kustannuksista. Urakoitsijat ovat jo joissain tilanteissa esittäneet korvausvaatimuksia tilaajille urakoitsijoille aiheutuneista vahingoista.
YSE 50 §:n mukaan, jos urakkasuoritus osittain tai kokonaan keskeytyy sopijapuolista riippumattomasta 20 §:ssä tarkoitetusta syystä (poikkeuksellisia sääolosuhteita lukuun ottamatta), ja siitä aiheutuu urakoitsijalle vahinkoa, tilaaja korvaa urakoitsijalle keskeytyksestä aiheutuneet:
(i) vartiointikustannukset;
(ii) lämmitys- ja muut energiakustannukset; ja
(iii) työmaan suojaus-, huolto- ja hoitokustannukset.
Lisäksi tilaaja osallistuu:
(iv) urakoitsijalle aiheutuneisiin muihin kustannuksiin keskeytysajan työpäivää kohti ensimmäisiltä 5 työpäivältä 2 prosentilla ja sen jälkeisiltä päiviltä 1 prosentilla urakan keskimääräisestä päiväkustannuksesta, joka lasketaan jakamalla arvonlisäveroton urakkahinta urakka-ajan työpäivien määrällä.
YSE 50 §:n mukaan keskeytyksestä aiheutuneita kustannuksia laskettaessa otetaan huomioon urakka-ajan siirtyminen epäedullisempaan tai edullisempaan vuoden aikaan. YSE:ssä ei ole tarkempia määräyksiä siitä, miten kyseinen urakka-ajan siirtyminen käytännössä otetaan huomioon kustannuksia laskettaessa, mutta sopimusehto voi useissa tilanteissa vaikuttaa korvauksen määrään.
- Menettelytapamääräykset
Rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin on otettu menettelytapamääräykset, joita urakoitsijan tulee noudattaa, jotta tämä ei menetä oikeuttaan urakka-ajan pidennykseen ja kustannusten korvaukseen. YSE 23 §:n mukaan:
(i) Urakoitsijan on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti tilaajalle ylivoimaisesta suoritusesteestä johtuva töiden pysähtymisen tai viivästymisen uhka. Lisäksi, mikäli työt pysähtyvät tai ilmaantuu muu sellainen syy, jonka johdosta urakoitsija katsoo, että hänellä on oikeus saada urakka-aikaan pidennystä tai kustannusten korvausta, hänen tulee välittömästi ilmoittaa myös tästä seikasta tilaajalle kirjallisesti.
(ii) Jos este ei näytä vain lyhytaikaiselta, urakoitsijan on ehdotettava tilaajalle neuvottelua tai muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen vahingon määrän vähentämiseksi, sen perusteiden selvittämiseksi ja vahingon suuruuden laskemiseksi.
(iii) Urakoitsija on myös velvollinen näyttämään toteen viivästyksen vaikutukset urakkasuoritukseen.
Vallitsevan koronapandemian aikana urakoitsijan työsuoritus saattaa monissa tilanteissa keskeytyä tai viivästyä koronapandemian johdosta. Urakoitsija ja tilaaja saattavat olla eri mieltä esimerkiksi siitä, täyttyvätkö ylivoimaisen esteen edellytykset tietyssä konkreettisessa tilanteessa ja missä määrin urakoitsijan työn mahdollinen viivästyminen johtuu juuri ylivoimaisesta esteestä (ja missä määrin mahdollisesti jostain muuta syystä). Konkreettisessa viivästyksen aiheuttamassa erimielisyystilanteessa pelkästään viittaus koronapandemiaan ja poikkeusoloihin ei riitä urakoitsijalle pidennyksen saamiseksi urakka-aikaan. Urakoitsijan on kyettävä osoittamaan, mitkä seikat aiheuttivat juuri kyseisen urakkasopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen keskeytymisen tai viivästymisen ja että kyseiset keskeytyksen tai viivästyksen aiheuttaneet seikat johtuivat koronapandemian aiheuttamasta ylivoimaisesta esteestä.
Nähtäväksi jää, missä määrin koronapandemiasta (tosiasiassa tai väitetysti) aiheutuvia urakoiden keskeytyksiä ja viivästyksiä ja niiden aiheuttamista kustannuksista johtuvia erimielisyyksiä päätyy tuomioistuimissa tai välimiesmenettelyissä ratkaistaviksi. Lähtökohtana YSE-ehdoissa on, että urakoitsijan ja tilaajan väliset riidat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, mutta osapuolet voivat urakkasopimuksessa myös sopia, ja monesti sopivatkin, riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä. Useissa tilanteissa erimielisyyksien ratkaiseminen osapuolten kesken ilman tuomioistuin- tai välimiesmenettelyä on paras keino, mutta valitettavasti ei aina mahdollinen.
Yhteydenotot:
Mikko Leppä
Osakas
040 750 5663
mikko.leppa@hpp.fi
Iiro Lähdevuori
Senior Counsel
050 527 5357
iiro.lahdevuori@hpp.fi
