Kilpailulain muuttamista koskeva Hallituksen esitys (HE 210/2020) annettiin eduskunnalle 5.11.2020. Kilpailulakiin esitettävien muutosten taustalla on ECN+-direktiivi, jonka tavoite on tehostaa ja yhdenmukaistaa kilpailulainsäädännön soveltamista EU:n jäsenvaltioissa. Ehdotetut muutokset sisältävät useita kilpailuviranomaisten toimivaltaa lisääviä säännöksiä. Lainmuutos tulee Hallituksen esityksen mukaan voimaan 4.2.2021.
Yritysten näkökulmasta merkittävä muutos on kilpailuviranomaisille annettu oikeus jatkossa määrätä seuraamusmaksuja yritysten yhteenliittymien, esimerkiksi toimialajärjestöjen, hallinnollisissa elimissä toimineille yrityksille silloin, kun kilpailurikkomus on tapahtunut järjestön toiminnan puitteissa. Seuraamusmaksu voidaan tietyissä tilanteissa periä yritykseltä pelkän toimialajärjestön jäsenyyden perusteella. Toimialajärjestöille määrättävien seuraamusmaksujen määrää arvioitaessa otetaan jatkossa huomioon järjestön jäsenyritysten liikevaihdot. Lainmuutos lisää toimialajärjestöjen ja niihin kuuluvien yritysten riskiä joutua maksamaan määrältään entistä suurempia seuraamusmaksuja kilpailurikkomuksista. Yritysten olisi suositeltava arvioida jatkossa kilpailuoikeudelliset riskit aina toimialatyöhön osallistuessaan. Toimialajärjestöjen olisi myös suositeltavaa arvioida entistä tarkemmin toimintansa kilpailuoikeudelliset riskit ja antaa jäsenyrityksilleen selkeät ohjeet kilpailulainsäädännön noudattamisesta järjestön toiminnassa.
Toinen yritysten toimintaan vaikuttava muutos on kilpailuviranomaisille annettu oikeus määrätä yrityksille rakenteellisia korjaustoimenpiteitä kilpailunrajoituksen poistamiseksi. Rakenteellinen korjaustoimenpide voi olla esimerkiksi velvoite luopua osuudesta kilpailijan osakepääomasta ja velvoite luopua liiketoimintayksiköstä. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä määrätään jatkossa tilanteissa, joissa ne olisivat lain rikkomisen lopettamisen kannalta tehokkaampia kuin käyttäytymistä koskevat korjaustoimenpiteet. Viranomaisten oikeus määrätä rakenteellisia toimenpiteitä rajoittaa yritysten elinkeinonharjoittamisen vapautta ja omaisuuden suojaa. Yritysten kannalta olisi toivottavaa, että rakenteellisia toimenpiteitä määrättäisiin vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa silloin, kun muut lievemmät keinot kilpailunrajoituksen poistamiseksi eivät ole mahdollisia.
Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annetaan oikeus esittää jatkossa yrityksille määrättäväksi seuraamusmaksuja kilpailulain menettelysäännösten rikkomisesta. Yritysten tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota toimintaansa viranomaistutkinnan aikana. Yritysten on esimerkiksi syytä varmistaa, että niiden virastolle toimittamat selvitykset sisältävät kaikki pyydetyt tiedot ja että selvitykset toimitetaan asetetussa määräajassa.
Yritysten kannalta tärkeä, ECN+-direktiiviin liittymätön uudistus, on Kilpailu- ja kuluttajaviraston käyttöön tuleva kansallisesti sovellettava ohjeistus kilpailurikkomuksista yrityksille esitettävien seuraamusmaksujen määrän laskennasta. Ohjeistuksen perusteella yritysten on jatkossa helpompi arvioida niille kilpailulain rikkomisesta aiheutuvia negatiivisia taloudellisia seurauksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on viime vuosina pyrkinyt nostamaan seuraamusmaksujen tasoa nojautuen esityksissään usein Euroopan komission sakkosuuntaviivoihin, jotka ovat kansallisen lain ohjeiden taustalla. Kansallisten ohjeiden vaikutus kilpailurikkomuksista Suomessa määrättävien seuraamusmaksujen tasoon jää lopulta kansallisten tuomioistuinten päätettäväksi.
Kilpailu- ja Kuluttajavirastolle annettaisiin lain muutoksella oikeus asettaa yritykselle väliaikaismääräys koko kilpailurikkomuksen tutkintaprosessin ajaksi. Nykyisen lain mukaan yritykselle asetettu väliaikainen kielto tai velvoite raukeaa, mikäli virasto ei tee asiassa 90 päivässä markkinaoikeudelle esitystä seuraamusmaksun määräämiseksi. Ehdotettu muutos, jossa virastolle ei ole enää asetettu määräaikaa esityksen tekemiseen, heikentää tutkinnan kohteena olevien yritysten asemaa. Kilpailurikkomusten tutkinta voi kestää virastossa useita vuosia, eikä virastolla olisi enää määräajan puuttuessa kannustetta viedä pääasiaa mahdollisimman nopeasti markkinaoikeuden tutkittavaksi.
Kilpailuviranomaisten tutkintatoimivallan laajentuessa yritysten on tärkeää jatkossa varmistua, että niiden oikeusturva ei vaarannu viranomaistutkinnan aikana. Yritysten tulee entistä paremmin ymmärtää viranomaisen toimivallan rajat sekä omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Myös riski yrityksille kilpailulain rikkomisesta määrättävistä seuraamusmaksuista kasvaa lainmuutoksen myötä. Kilpailuoikeudellisten riskien välttämiseksi yritysten olisi suositeltavaa ennen lain muutosten voimaantuloa arvioida toimintansa sallittavuus sekä laatia tai tarkistaa kilpailulainsäädännön noudattamisesta henkilöstölleen annetut ohjeet.
Maarika Joutsimo
Senior Advisor
050 338 84 95
maarika.joutsimo@hpp.fi
