Kilpailulain muutokset on 28.5.2020 hyväksytty eduskunnassa ja ne astuvat voimaan 24.6.2021. Muutosten taustalla on EU:n ECN+ -direktiivi, jonka tavoite on tehostaa ja yhdenmukaistaa viranomaisten kilpailulainsäädännön soveltamista EU:n jäsenvaltioissa. HPP:n blogissa 6.11.2020 kirjoitettiin tuolloin vireillä olleen muutoksen vaikutuksesta yrityksiin. Lakimuutoksen lopullinen muoto vastaa pitkälti alkuperäisessä Hallituksen esityksessä (HE 210/2020) esitettyä, mutta siihen tehtiin valiokuntakäsittelyssä eräitä yritysten oikeudellista asemaa parantavia muutoksia.
Yritysten kannalta merkittävimmät kilpailulain muutokset ovat kilpailuviranomaisen oikeus määrätä yritysten yhteenliittymien, kuten toimialajärjestöjen, jäsenyrityksille seuraamusmaksuja yhteenliittymien toiminnan puitteissa tehdyistä kilpailurikkomuksista sekä periä näitä maksuja jäsenyrityksiltä. Lisäksi kilpailuviranomaiselle annettiin oikeus määrätä yrityksille rakenteellisia korjaustoimenpiteitä, kuten yrityksen osakkeiden tai liiketoimintojen myyntivelvoite, kilpailunrajoituksen poistamiseksi.
Päätöksen seuraamusmaksun perimisestä yhteenliittymän jäsenyritykseltä tekee markkinaoikeus Kilpailu- ja kuluttajaviraston (”KKV”) esityksestä. Alkuperäisen esityksen mukaan päätöksen perimisestä olisi tehnyt KKV. Muutos on linjassa kilpailuasioissa yleisen toimivaltajaon kanssa, eli markkinaoikeus tekee päätöksensä KKV:n esityksestä. KKV:lle lisättiin myös oikeus jättää tekemättä esitys seuraamusmaksun perimisestä yhteenliittymän jäsenyritykseltä, jos seuraamusmaksu on määrältään vähäinen, jäsenyritykselle on myönnetty maksusta vapautuminen tai maksun alennus tai jos maksu saattaisi aiheuttaa sen liiketoimintaedellytysten menettämisen.
Lakiin lisättiin talousvaliokunnan huomioiden pohjalta myös täsmennys siitä, mitä seikkoja KKV:n tulee huomioida yritysten yhteenliittymän seuraamusmaksun perimistä koskevaa esitystä tehdessään: hallintolain 6§:n oikeusperiaatteet (mm. tasapuolisuus ja oikeasuhtaisuus), yhteenliittymän jäsenyrityksen myötävaikutus kilpailulain rikkomiseen, aika, jonka yritys on ollut yhteenliittymän päätöksentekoelimen jäsenenä sekä aika, jonka jäsenyritys on kilpailurikkomuksen toteuttamisen aikana toiminut markkinoilla. Lisäys parantaa yritysten oikeudellista asemaa, sillä se velvoittaa KKV:n harkitsemaan tarkemmin esityksiään seuraamusmaksujen perinnästä sekä yksittäisen jäsenyrityksen asemaa ja roolia yksittäisessä tapauksessa.
Kilpailunrajoitusten selvittämiseen liittyvään yritysten tietojenantovelvollisuuteen lisättiin KKV:lle velvollisuus huomioida yrityksen ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan ja sen asiakasyrityksen välisen kirjeenvaihdon luottamuksellisuus. On hyvä, että tämä EU-oikeudessa vakiintunut periaate saadaan selkeästi kirjattua myös kansalliseen lakiin.
Valiokuntakäsittelyssä täsmennettiin, että KKV:n kilpailunrajoituksen lopettamiseksi yritykselle antama väliaikaismääräys voidaan määrätä kestoltaan enintään vuodeksi. Tämän jälkeen KKV voi jatkaa väliaikaismääräyksen voimassaoloa enintään vuoden kerrallaan. Väliaikaismääräysten ajallinen rajoitus on yritysten oikeudellista asemaa selvästi parantava muutos, koska alkuperäisessä esityksessä väliaikaismääräyksen kestoa ei ollut mitenkään ajallisesti rajoitettu.
Kilpailulain muutokset kokonaisuudessaan lisäävät merkittävästi kilpailuviranomaisten oikeuksia niiden tutkiessa kilpailunrajoituksia. Edellä kuvatuilla yritysten oikeudellista asemaa parantavilla, valiokuntakäsittelyssä tehdyillä muutoksilla pyritään kuitenkin myös lisäämään yritysten oikeusturvaa ja oikeudellista asemaa viranomaistutkinnan ja mahdollisten yrityksille määrättävien seuraamusten osalta.
Maarika Joutsimo
Senior Advisor
050 338 8495
maarika.joutsimo@hpp.fi
Johanna Kauppinen
Associate Trainee
johanna.kauppinen@hpp.fi
