Eduskunta hyväksyi eilen 26.3.2020 lisätalousarvion, joka mahdollistaa yhteensä noin miljardin euron lisärahoituksen yrityksille koronaviruksen aiheuttamien haittojen torjumiseksi lisäämällä yritysten tukemiseen myönnettäviä määrärahoja. Valtiovarainvaliokunta teki hallituksen viikko sitten antamaan ehdotukseen yritysten tukemiseen määrärahalisäyksiä, sillä kuluneen viikon aikana tuen tarve osoittautui paljon ennakoitua suuremmaksi. Valiokunnan lisäysten jälkeen Business Finlandille suunnattu lisärahoitus pk- ja mid cap -yrityksille myöntämiin avustuksiin nousi lähes 700 miljoonaan euroon ja ELY-keskusten myöntämiin avustuksiin pienyrityksille 300 miljoonaan euroon. Kyse on merkittävistä summista, mutta toimenpiteet ovat oletettavasti vasta alkua. Valtiovarainvaliokunnan puheenvuorossa tuotiin esiin, että lisätalousarvion mahdollistamalla tuella on tarkoitus vastata vain nyt jo esiin tulleeseen aivan akuuteimpaan kriisiin.
Kaikkiaan hallitus on toistaiseksi sopinut noin 15 miljardin euron tukipaketista, jolla turvataan työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpotetaan yritysten taloustilannetta. Summaan sisältyy 12 miljardin euron määräraha Finnveralle, joka myöntää rahoitusta yrityksille pääosin pankkitakausten kautta. Julkisella rahoituksella on tarkoitus turvata koronavirustilanteen takia taloudellisissa vaikeuksissa olevien, elinkelpoisten yritysten toiminnan jatkuminen, ja sitä kautta palvelujen saatavuus sekä työpaikkojen säilyminen.
Valtion ja kuntien ohella edellä mainitut tukia myöntävät tahot ovat julkisia toimijoita, joihin sovelletaan EU:n valtiontukisäännöksiä. Valtiontukia valvova EU:n komissio suhtautuu kuitenkin varsin sallivasti kriisin varautumisen varalle ja sen seurauksia korjaaviin tukiin. Valtiontukia koskevien poikkeusten (SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohtien b-alakohdat) nojalla jäsenvaltioilla on mahdollisuus maksaa yrityksille korvauksia niillä toimialoilla, joilla epidemian vaikutukset ovat erityisen voimakkaat (esim. liikenne, matkailu, kulttuuri, majoitus ja vähittäiskauppa) ja yleisemmin kiireellisten likviditeettitarpeiden täyttämiseksi ja rahoitusvaikeuksiin joutuvien yritysten tukemiseksi. Lisäksi tukia voidaan myöntää voimassaolevan ryhmäpoikkeusasetuksen alla ja ns. de minimis -tukena ilman, että toimiin tarvitaan komission hyväksyntää.
Näiden ohella komissio on laajentanut jäsenvaltioiden tukimahdollisuuksia tiedonannollaan tilapäisistä puitteista valtiontukitoimenpiteille, tarkoituksenaan tuoda EU:n valtiontukisääntelyyn tilapäistä joustoa koronavirustilanteen aiheuttaman yrityksiä koettelevan taloustilanteen johdosta. Komissio mahdollistaa tiedonannossaan laajamittaisia keinoja sellaisten tukimuotojen käyttämiseksi, jotka tavanomaisissa olosuhteissa katsottaisiin kielletyn valtiontukisääntelyn tarkoittamiksi valikoiviksi taloudellisiksi eduiksi. Tukitoimiin lukeutuvat max. 800 000 euron suorat tuet yksittäisille yrityksille, markkinahintaa edullisemmat lainat ja takaukset yrityksille ja rahoituslaitoksille sekä lyhytaikaisia vientiluottovakuuksia koskevien sääntöjen joustavoittamisen.
Komissio on osoittanut poikkeuksellisen nopeaa päätöksentekoa valtiontuki-ilmoituksista kriisin varalle: päätöksiä on tehty jopa tunneissa. Useat jäsenvaltiot (Saksa, Italia, Portugali, Tanska, Iso-Britannia, Luxemburg ja Latvia) ovat saaneet tiedonannon alaisille tukiohjelmilleen hyväksynnän, ennätysajassa. Nähtäväksi jää ottaako – ja missä vaiheessa – Suomi käyttöön tiedonannon mahdollistamia tukitoimenpiteitä, ml. suorat tuet yrityksille. Työ- ja elinkeinoministeriön avausten perusteella komission mahdollistamien poikkeusten hyödyntäminen on varsin todennäköistä myös Suomessa.
Entä sitten varsinaiset kilpailusäännöt, kilpailijoiden välinen yhteistyö esimerkiksi?
Finanssikriisi osoitti, etteivät kilpailuviranomaiset hyväksy säännöistä poikkeamista yksin taloudellisen kriisin vuoksi. Sama pätee nytkin, yksin taloudelliset syyt eivät perustele kilpailusäännöistä poikkeamista. Kilpailuviranomaiset ovat muistuttaneet, että esimerkiksi hinnoista sopiminen on kiellettyä riippumatta vallitsevista poikkeusoloista.
Useat kilpailuviranomaiset, ml. Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto, ovat kuitenkin ilmoittaneet ottavansa koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen huomioon kilpailusäännöksiä sovellettaessa. Mm. tuotteiden valmistukseen ja jakeluun liittyen yhteistyöjärjestelyt saattavat olla sallittuja erityisesti välttämättömyyshyödykkeiden osalta.
Käytännössä esimerkiksi Iso-Britannian kilpailuviranomainen CMA on jo mahdollistanut vähittäiskauppojen yhteistyön lieventämällä kilpailusäännösten soveltamista, jotta peruselintarvikkeiden tarjonta ja jakelu on mahdollista turvata. Norjan hallitus on myöntänyt kuljetussektorille kolmen kuukauden väliaikaisen poikkeuksen kilpailijoiden välistä yhteistyötä koskevien sääntöjen soveltamisesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Poikkeuksen tarkoituksena on turvata kansalaisten ja hyödykkeiden keskeytymätön kulku poikkeusaikana.
Kriisin eteneminen näyttää, mihin kilpailuviranomainen on Suomessa valmis taipumaan. Toistaiseksi kuitenkin kaikkeen kilpailua rajoittavaan yhteistyöhön on kuitenkin syytä suhtautua varauksella ja arvioitava toimenpiteet huolellisesti ennen niiden käyttöönottoa.
Anu Aaltonen
Senior Counsel
040 747 9544
anu.aaltonen@hpp.fi
