Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin koronaviruspandemian ja siitä aiheutuneiden rajoitustoimien vaikutuksia yhtiökokouksen aikatauluttamiseen ja järjestämiseen sekä näihin liittyviä käytännön näkökohtia. Nyt, yhtiökokouskauden lopussa, on ilo huomata, että tätä kirjoitettaessa 219 Helsingin pörssin päälistan yhtiötä ja First North -yhtiötä on pitänyt varsinaisen yhtiökokouksensa – vaikkakin poikkeusjärjestelyin.
Osingonjakopäätös on osakkeenomistajan näkökulmasta jokakeväisen varsinaisen yhtiökokouksen ehkä merkittävin päätös. Koronaviruspandemian seurauksena ja taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä, kevään aikana oikeudelliseen keskiöön on noussut keskustelu osakeyhtiölain osingonjakosäännöksistä, etenkin maksukykyisyystestistä. Voidaanko osinkoa jakaa? Rajoittaako muuttunut taloudellinen tilanne ja taloudellinen epävarmuus osingon jakamista?
Yhtiökokoukset ovat taloudellisen epävarmuuden aiheuttamien riskien hallitsemiseksi kasvavassa määrin valtuuttaneet yhtiön hallituksen päättämään osingonjaosta. Seuraavassa tarkastellaan osingonjakoon liittyviä keskeisiä säännöksiä, vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen, sekä nostetaan esiin näkökohtia, joita osakeyhtiön hallituksen tulisi ottaa huomioon päättäessään osingonmaksusta yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla.
Osingonjaon edellytyksistä yleisesti
Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa vain kuten osakeyhtiölaissa on säädetty. Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on kiellettyä. Jotta osinkoa voidaan jakaa, on yhtiöllä oltava jakokelpoisia varoja eli vapaata omaa pääomaa. Varojen jakamisen tulee perustua yhtiön viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen, ja tilinpäätöksen lisäksi jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Varoja saa jakaa vapaasta omasta pääomasta määrän, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti. Tästä varojenjaon määrää sääntelevästä säännöksestä käytetään yleisesti nimitystä tasetesti. Edellä mainitun lisäksi niin sanottu maksukyisyystesti on keskeinen. Maksukykyisyystestillä tarkoitetaan osakeyhtiölain säännöstä, jonka mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan yhtiön maksukyvyttömyyden. Maksukykyisyystestin tarkoitus on osaltaan suojata yhtiön velkojien etuoikeutta maksujen saamiseen yhtiöstä ennen omistajia. Testillä on osansa myös yhtiön toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa.
Osingonjakopäätökseen liittyvästä arvioinnista
Vaikka osakeyhtiölain osingonjakoa koskevat rajoitukset voidaan jakaa yllä mainitun tavoin kaavamaisesti kahteen keskeiseen rajoitukseen, tasetestiin ja makukykyisyystestiin, osingonjakoa koskeva päätöksenteko on käytännössä moniulotteisempi. Maksukykyisyystestin ei nimityksestään huolimatta ole tarkoitus olla pistemäinen tarkastus, joka toteutetaan kaavamaisesti. Testin sijaan voidaankin puhua kaksiosaisesta maksukykyisyysarvioinnista. Yhtiön nykyisen maksukyvyn toteamisen lisäksi tulee arvioida yhtiön maksukykyisyyden kehitys ja maksukykyisyystestin on syytä painottua tulevaisuuteen, kuten seuraavassa esitetään.
Maksukykyisyydestä yleisesti
Maksukykyisyystestin sisältöä ei ole tarkemmin selostettu osakeyhtiölaissa tai sen esitöissä. Vaikkakin testin määrittelyä ja tulkintaa on pidetty oikeuskirjallisuudessa epäselvänä, käytännössä testin soveltamisessa ei yhtiöissä ole tähän asti koettu laajassa mittakaavassa merkittäviä ongelmia osingonjakopäätöstä tehtäessä. Koronaviruspandemian aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden sekä heikentyneiden ja osin hyvinkin epävarmojen tulevaisuuden ennusteiden vuoksi maksukykyisyyden ja ennen kaikkea maksuvalmiuden arviointi on kuitenkin noussut korostetusti esille.
Maksuvalmiutta voidaan mitata ja arvioida niin erilaisin tunnusluvuin kuin kassavirroilla ja likvidien varojen muutoksena. Tunnusluvut ovat staattisia, tarkasteluhetken lukuja. Maksuvalmiuden osalta katse on kuitenkin pidettävä tulevassa. Maksuvalmiuden tulee olla ja säilyä sellaisella tasolla, että yhtiö selviytyy maksuvelvoitteistaan niin lyhyellä kuin pitkälläkin tarkastelujaksolla. Parhaiten tähän arviointiin antaa eväitä katsaus yhtiön tuleviin kassavirtoihin eli yhtiön kassavirtaennuste.
Koronaviruspandemian mukanaan tuoman taloudellisen epävarmuuden myötä näyttäisi kuitenkin siltä, että luotettavien ennusteiden tekeminen on monella alalla haastavaa. Tähän liittyen yhtiökokous voi, osingonjakopäätöksen sijaan, valtuuttaa hallituksen päättämään osingonjaosta, kuten moni yhtiö on tänä keväänä tehnytkin.
Valtuutuksesta
Yhtiökokouksen päättäessä valtuuttaa hallitus päättämään osingon jakamisesta (tai muusta varojenjaosta) tulee mainita jaon enimmäismäärä ja se, mitä varoja jakoon käytetään. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun. Mikäli valtuutusta ei päätöksentekohetkellä rajoiteta ajallisesti, on hallituksella käytännössä siis sangen pitkä aika päättää osingonjaosta. Vuoden aikana, etenkin vallitsevassa tilanteessa koronaviruksen vaikuttaessa lähes jokaisen yhtiön arkeen, voi yhtiön taloudellinen tilanne muuttua merkittävästi, jolloin yhtiön hallituksen päätöksenteossa osingonjakoa koskien korostuu yhtiön todellisen maksukyvyn kehittymisen huolellinen arviointi.
Yhtiön hallitus osingonjakajana
Mikäli yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään osingonjaosta, on hallituksen otettava osingonjakopäätöksessään huomioon samat osingonjakoa koskevat osakeyhtiölain säännökset kuin silloin, kun asiasta päätettäessä yhtiökokouksessa.
Havainnollistettaessa Yhtiön hallituksen päätöksenteon rakennetta, osingonjakoprosessi voidaan jakaa neljään osaan alla esitetyn mukaisesti.
- Tasetestin mekaaninen osuus
Tasetestin avulla saadaan alustavasti laskettua jaettavissa oleva osingon enimmäismäärä. Enimmäismäärää rajoittavat yhtiökokouksen päättämän valtuutuksen ehdot. Kuten aiemmin mainittu, valtuutuspäätöksen tulee sisältää muun muassa osingonjakoon käytettävä enimmäismäärä, joka luonnollisesti voi olla tasetestin antamaa määrää alhaisempi. Myös yhtiöjärjestysmääräyksissä voi olla rajoituksia varojenjakoon liittyen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan esimerkiksi määrätä, että tietty osuus tilikauden voitosta on jätettävä jakamatta ja käytettävä investointeihin. Mainittujen tekijöiden summana saadaan osinkona jaettavissa oleva enimmäismäärä. On kuitenkin syytä huomioida, että osakeyhtiölain tarkoittama tasetesti, taseen tarkastelu, suuntaa menneeseen. Tämän lisäksi on otettava huomioon myös yhtiön ja sen liiketoiminnan näkymien nykytila ja tulevaisuus.
- Maksukykyisyystesti ja nykytilan arviointi
Osingonjakoon käytettävissä olevan määrän arvioinnissa keskeistä on tasetestin lisäksi yhtiön taloudellisen tilanteen arviointi päätöksentekohetkellä, sillä vaikka tasetestin mukaan yhtiöllä olisi jakokelpoisia varoja, ei osinkoa saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön.
Näin ollen päätöksenteon ajankohdalla on merkitystä siltä osin, miten vankasti osingonjakopäätös voi suoraan liittyä tilinpäätökseen. Mitä pidemmästä ajanjaksosta tilinpäätöksen laatimishetken ja hallituksen (valtuutuksen perusteella tekemän) osingonjakopäätöksen välillä on kyse, sitä tärkeämmäksi nousee tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneiden olennaisten muutosten arviointi. Olennaiseksi yhtiön asemaan vaikuttavaksi muutokseksi on ainakin katsottava tapahtuma, jolla on ollut tai voi toteutuessaan olla olennainen vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Tavoitteena nykytilan arvioinnissa on saada yleisesti ottaen riittävä kuva yhtiön taloudellisesta asemasta päätöshetkellä, etenkin maksuvalmiudesta. Tyhjentävää listaa tällaisista olennaisista muutoksista lienee mahdoton listata, mutta vaikuttaisi siltä, että koronapandemia vaikutuksineen on hyvin todennäköisesti koskettanut isoa osaa suomalaisista osakeyhtiöistä.
- Maksukykyisyystesti ja tulevaisuuden arviointi
Siinä missä yhtiön jakokelpoisten varojen määrittämisessä eli tasetestissä katsantokanta on nykyhetkeen sijoittuva, tulee yhtiön maksukykyisyyden arvioinnin, kuten aiemmin mainittu, suuntautua tulevaisuuteen. Vaikka nykytilanteen arvioinnin perusteella osingonjakoa rajoittavat testit näyttäisivät läpäistyn eikä yhtiö olisi maksukyvytön, ei osinkoa voi jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää jaon aiheuttavan yhtiön maksukyvyttömyyden.
Maksukykyarviointi on aina tapauskohtaista. Tärkeintä arvioinnissa on laatia arvio usean lähteen perusteella. Esimerkiksi yhtiön taloudelliset tunnusluvut tai kassavirtaennusteet eivät yksin välttämättä anna riittävää tietoa tulevaisuuden arvioinnin pohjaksi. Yhtiön maksukykyisyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman lisäksi myös yhteiskunnan taloudellinen tilanne, yhtiön harjoittaman liiketoiminnan suhdanneherkkyys sekä, etenkin nyt, yhtiön toimialan tilanne ja tulevaisuudennäkymät.
- Päätös ja täytäntöönpano
Hallituksen valtuutuksen perusteella tekemä osingonjakopäätös olisikin siten syytä tehdä ottaen huomioon kaikki edellä esitetyt osa-alueet.
Muuttuneessa taloudellisessa tilanteessa etenkin maksukykyisyysarviointi voi osoittautua haastavaksi. Kassavirtaennusteiden luotettavuus voi olla heikko, tai toimialan kehitysnäkymät voivat olla epäselvät. Koronaviruksen aiheuttamien vaikutusten ajallinen kesto voi olla lyhyt, pitkä, tai jotain tältä väliltä. Hallituksen onkin osingonjakoa pohtiessaan arvioitava, onko näkymä tulevaisuuteen riittävän selkeä. Mikäli vastaus on ei, tulisi osingonjakopäätöstä siirtää.
Mikäli yhtiön taloudellinen tilanne on vahva ja näkymä tulevaisuuteen riittävän selkeä yhtiön liiketoiminnan jatkamiseksi, voi yhtiö jakaa osinkoja normaalisti tai melkein normaalisti.
Maksukykyisyysarviointi tulee tehdä mahdollisimman lähellä osingonjakopäätöstä. Lisäksi on huomioitava, että hallituksen on varmistuttava osingonjakopäätöstä täytäntöön pantaessakin päätöksen lainmukaisuudesta. Maksukykyisyystesti tulee siis läpäistä myös osingonmaksuhetkellä.
Yhtiön hallituksen huolellisuudesta ja arvioinnin dokumentoinnista
Osingonjakopäätökseen ja maksukykyyn liittyvässä arvioinnissa pätevät samat periaatteet kuin muussakin hallituksen työskentelyssä ja päätöksissä. Liiketoimintapäätösperiaatetta (business judgement rule) soveltaen, hallituksen jäsenten on toimittava huolellisesti, vertailukohtana se, miten huolellinen henkilö vastaavassa tilanteessa menettelisi. Tärkeää on perustaa päätöksenteko riittävään valmisteluun, tarvittaessa hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen, ja tehdä tämän jälkeen huolellisesti dokumentoitu päätös.
Se, että yhtiö ajautuisi maksukyvyttömäksi osingonjakopäätöksen jälkeen, ei itsessään tarkoita, että yhtiön hallitus olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa, edellyttäen että hallitus on hankkinut riittävät taustatiedot päätöksenteon pohjaksi ja punninnut päätöstä yhtiön etua tavoitellen. Olennaista johdon huolellisuuden arvioinnissa on se, mitä päätöstä tehtäessä tiedettiin tai olisi pitänyt tietää (onko yhtiö maksukyvytön tai johtaako osingonjako maksukyvyttömyyteen). Päätöksen tulee perustua riittävään harkintaan – kohtuudella ennustettavissa olevat riskit huomioiden. Tuntemattomia ja ennalta-arvaamattomia riskejä tai epävarmuustekijöitä ei hallitus voi ottaa huomioon, eikä tätä voida edellyttääkään. Koronaviruspandemian aiheuttamat yleiset vaikutukset talouteen ovat luonnollisesti jo kaikkien tiedossa, joten tilanteen vaikutus yhtiön liiketoimintaan on otettava kokonaisarviossa huomioon.
Maksukykyisyystestin tekeminen ja testin dokumentointi onkin erityisen tärkeää hallituksen vastuun ja huolellisuusvelvoitteen täyttämisen kannalta. Huomioiden että yhtiön hallituksen tietoisuus yhtiön taloudellisesta tilanteesta on yleisesti osakkeenomistajia parempi ja yksityiskohtaisempi, on syytä ylipäätään korostaa hallituksen tekemän osingonjakopäätöksen ja sen taustalla olevan maksukykyisyyden arvioinnin dokumentoinnin tärkeyttä. Etenkin silloin, kun yhtiön taloudellinen tilanne on voitonjakohetkellä epävarma, myös dokumentointi on syytä tehdä huolellisesti.
Tiedustelut
Antti Säiläkivi
Osakas
0400 241 114
antti.sailakivi@hpp.fi
Antti Säiläkivi on erikoistunut vaativaan yhtiöoikeudelliseen ja corporate governance -neuvonantoon. Antin erikoisosaamista ovat myös yritysjärjestelyt sekä private equity -toimialaan ja sijoitusrahastoihin liittyvät kysymykset. Antti avustaa eri toimialoilla toimivien yritysten lisäksi pääomasijoittajia sekä muita ammattimaisia sijoitusorganisaatioita kotimaisissa ja rajat ylittävissä toimeksiannoissa.
