Uuden kestävyyssääntelyn kumulatiivisista vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin on nyt uutta tietoa, kun ulkoministeriön tilaama The Cumulative Effects of EU Sustainability Legislation: Impacts on Finnish Firms -tutkimus julkaistiin 27.1.2025. Tutkimuksessa selvitettiin metsäkatoasetuksen, yritysvastuudirektiivin, hiilirajamekanismiasetuksen, pakkotyöasetuksen ja ekosuunnitteluasetuksen vaikutuksia suuriin suomalaisiin yrityksiin ja niiden globaaleihin toimitusketjuihin. Tutkimustulosten perusteella tutkijat esittävät viisi suositusta yrityksille EU:n kestävyyssääntelyn vaikutusten navigoimiseen.
Viime vuosien kehitystä yritysvastuun saralla kuvattaessa puhutaan usein jopa sääntelyhyökyaallosta. Monissa yrityksissä kestävä kehitys on tullut uudella tavalla agendalle, kun EU:ssa on hyväksytty useita suuria teemaan liittyviä sääntelykokonaisuuksia, jotka tuovat uusia velvoitteita myös suomalaisille yrityksille. Useat sääntelykokonaisuudet edellyttävät käytännössä toimintatapojen muutoksia ja uusien prosessien kehittämistä yrityksissä. Kaikkia EU:n kestävyyssääntelyn mukaisia, jo hyväksyttyjä velvoitteita ei vielä sovelleta yrityksiin, mutta valmistautuminen niiden täyttämiseen voi monesti olla pitkä prosessi, joka yrityksen on aloitettava tarpeeksi ajoissa. Uuden kestävyyssääntelyn kumulatiivisista vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin on nyt uutta tietoa, kun ulkoministeriön tilaama The Cumulative Effects of EU Sustainability Legislation: Impacts on Finnish Firms -tutkimus julkaistiin 27.1.2025.
Tutkimuksessa selvitettiin metsäkatoasetuksen (2023/1115), yritysvastuudirektiivin (2024/1760), hiilirajamekanismiasetuksen (2023/956), pakkotyöasetuksen (2024/3015) ja ekosuunnitteluasetuksen (2024/1781) vaikutuksia suuriin suomalaisiin yrityksiin ja niiden globaaleihin toimitusketjuihin. Sekä suuriin yrityksiin soveltuva yritysvastuudirektiivi että tiettyjä metsäkatoriskillisiä tuotteita koskeva metsäkatoasetus edellyttävät yrityksiltä muun muassa toimintansa kielteisiin vaikutuksiin liittyvää ns. asianmukaisen huolellisuuden prosessia. Pakkotyöasetuksella kielletään unionin markkinoilla tuotteet, joissa pakkotyötä on käytetty kokonaan tai osittain missä tahansa toimitusketjussa. Hiilirajamekanismiasetuksella pyritään ehkäisemään päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle uudella päästöintensiivisiin tuotteisiin liittyvällä päästöjen hinnoittelumekanismilla. Ekosuunnitteluasetus puolestaan vaikuttaa tuotteiden koko elinkaareen ja sisältää tuotteiden ympäristöjalanjäljen minimoimiseen pyrkiviä velvoitteita.
Merkittäviä eroja valmistautumisessa sääntelyyn
Tutkimuksen yleinen huomio oli, että suomalaiset yritykset jakautuvat vahvasti kahteen joukkoon: niihin, jotka ovat valmistautuneet tulevaan sääntelyyn ja niihin, jotka eivät ole näin tehneet. Jotkut puutteellisesti valmistautuneista yrityksistä eivät tutkimuksen mukaan esimerkiksi olleet tietoisia sääntelyn soveltumisesta niihin tai olivat epätietoisia sääntelyn soveltumisen aikatauluista ja laajuudesta.
Kestävyyssääntely vaikuttaa yrityksiin monin eri tavoin; sääntelyn velvoitteet jaotellaan tutkimuksessa hallinnollisiin velvoitteisiin, tietoon liittyviin velvoitteisiin ja prosessivelvoitteisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yritykset toimivat usein reaktiivisesti ja keskittyvät raportointiin ja tiedon keräämiseen sen sijaan, että nämä proaktiivisesti edistäisivät kestävyyttä toiminnassaan. Tämä voi puolestaan johtaa resurssien väärään kohdentamiseen. Näin on, koska sääntely vaikuttaa tutkimuksen mukaan muun muassa yritysten resursointiin sekä IT-järjestelmien edellyttämiin investointeihin. Vaikutukset ulottuvat myös yritysten ulkopuolelle niiden toimittajiin. Suuryritykset ovat tutkimuksen mukaan huolestuneita siitä, ovatko niiden toimittajat valmiita sääntelyn mukaisiin vaikutuksiin. Haasteita yrityksille tuovat lisäksi sääntelyn useat tulkinnalliset epäselvyydet.
Suosituksissa korostuu yhteistyö
Tutkimustulosten perusteella tutkijat esittävät viisi suositusta suomalaisille yrityksille EU:n kestävyyssääntelyn vaikutusten navigoimiseen.
Ensinnäkin tutkijat suosittelevat lisäämään yhteistyötä toimitusketjussa. Suurten yritysten ja niiden toimittajien välinen yhteistyö on tärkeää sääntelyn tavoitteiden saavuttamiseksi, ja yritysten suositellaankin käyttävän vaikutusvaltaansa yhteistyön ja jaetun vastuun edistämiseksi toimitusketjussa. Tämän lisäksi tutkimuksessa suositellaan, että sääntelyn vaikutusten huomioimiseksi yrityksissä perustettaisiin poikkitoiminnallisia työryhmiä. Monet sääntelyyn liittyvät kysymykset liittyvät moninaisesti yritysten eri toimintoihin ja edellyttävät näin ollen yrityksen eri toimintojen yhteistyötä.
Muissa suosituksissa korostuu yritysten sidosryhmien merkitys. Eri sidosryhmien merkityksellinen osallistaminen yrityksen kestävyystyöhön on olennaista, minkä lisäksi yrityksen tulee viestiä näille tehokkaasti ja avoimesti kestävyyskäytännöistään ja niiden tuloksista. Edelleen sidosryhmien huolten huomioiminen tulisi mahdollistaa palautekanavien ja jatkuvan parantamisen mekanismien luomisella. Lopuksi suosituksissa korostetaan yritysvastuuseen liittyvien ns. asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) -prosessien luomisen tärkeyttä yrityksissä.
The Cumulative Effects of EU Sustainability Legislation: Impacts on Finnish Firms -tutkimuksen (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-281-793-8) on tehnyt Dorothée Cambou, Martin Fougère, Heidi Herlin, Neema Komba, Amin Maghsoudi, Mikko Rajavuori, Elina Sagne-Ollikainen, Juho Saloranta ja Nikodemus Solitander ulkoministeriön toimeksiannosta.
Ennakoiva toimintatapa tärkeässä roolissa
Kommenttina tutkimukseen voi todeta, että kestävyyssääntelyn velvoitteiden implementoiminen voi olla yritykselle, riippuen muun muassa sen koosta, toiminnasta ja nykyisistä vastuullisuuskäytännöistä, hyvinkin merkittävä projekti, jonka tehokas toteuttaminen edellyttää yhteistyötä myös oman yrityksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Ratkaiseva ensiaskel on ymmärtää, soveltuuko sääntely omaan yritykseen ja milloin. Vaikka sääntely ei asettaisikaan suoria velvoitteita omalle yritykselle, voi kuitenkin olla hyvä ymmärtää, tuleeko sääntelystä omalle liiketoiminnalle heijastevaikutuksia. Vaikka esimerkiksi yritysvastuudirektiivin velvoitteet on rajattu hyvin suuriin yrityksiin, direktiivin tavoitteena on vaikuttaa myös tällaisten suuryritysten toimitusketjuihin. Joillain sääntelykokonaisuuksilla, kuten pakkotyöasetuksella, on puolestaan hyvin laaja soveltamisala. Kestävyyssääntelyn seuranta ja sen asettamien vaatimusten ennakoiva täytäntöönpano ovat tärkeässä roolissa sekä yhtiön oman sääntelyn noudattamisen kannalta, että sääntelyn vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta
