Korkein hallinto-oikeus julkaisi 17. tammikuuta 2022 vuosikirjaratkaisun KHO:2022:12, jolla kumottiin tuulivoimaosayleiskaava sillä perusteella, että alueen poronhoidon edellytyksiä ei olisi voitu riittävällä tavalla turvata, jos kaava olisi hyväksytty. Päätös on voimakas kannanotto sen puolesta, että porotaloudellisilla intresseillä on etusija tuulivoimatuotantoon nähden, eikä niitä voi yhteensovittaa, jos selvitykset osoittavat tuulivoiman aiheuttavan haitallisia vaikutuksia poroille.
Kuusamon kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimaosayleiskaavan, joka salli yhteensä 54 kokonaiskorkeudeltaan 250 metrin korkuisen tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimala-alueiksi osoitetuille alueille. Osayleiskaava-alue sijoittui pääosin alueelle, joka oli vaihemaakuntakaavassa osoitettu soveltuvaksi tuulivoimarakentamiseen. Osayleiskaava-alue sijoittui kuitenkin lisäksi kokonaisuudessaan poronhoitoalueelle, jolla vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan oli turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Paikallinen paliskunta valitti osayleiskaavapäätöksestä sillä perusteella, että tuulivoimatoiminnasta aiheutuisi haittoja poronhoidolle.
Osayleiskaavaratkaisun perusteena olleet selvitykset osoittivat, että osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimarakentamisen vaikutukset alueella harjoitettavalle poronhoidolle olisivat merkittävän kielteisiä huolimatta siitä, että kaava-alue ja erityisesti tuulivoimahankkeen rakenteiden vaatima pinta-ala varasivat vain pienen osan paliskunnan laidunnettavan maa-alueen kokonaispinta-alasta. Kaava-alueelle sijoittuvilla laidunalueilla oli saadun selvityksen perusteella keskeinen merkitys alueella harjoitettavalle poronhoidolle, ja hankkeen toteuttamisen oli arvioitu vaikuttavan haitallisesti myös porojen laidunkiertoon ja muihin elinolosuhteisiin. Näitä haitallisia vaikutuksia ei esitetyn selvityksen perusteella ollut kaavan toteuttamisvaiheessa mahdollista olennaisella tavalla lieventää.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että osayleiskaava ei näin ollen täyttänyt vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksissä asetettuja vaatimuksia poronhoidon edellytysten turvaamisesta, ja kaupunginvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä oli siten lainvastainen.
Poronhoitoalueet on määritelty poronhoitolaissa (848/1990), ja ne kattavat maa-alueet Kuivaniemi–Suomussalmi-linjasta pohjoiseen eli käytännössä koko Pohjois-Suomen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on merkittävä, sillä se indikoi muutosta vakiintuneeseen käsitykseen poronhoitoalueiden oikeudellisesta merkityksestä. Poronhoitoalueiden on tähän mennessä katsottu kuuluvan tiukan suojelun piiriin vain silloin, kun ne sijaitsevat saamelaisten kotiseutualueella (joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä pienen osan Sodankylän kunnasta). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös merkitsee kuitenkin sitä, että myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevat poronhoitoalueet kuuluvat tiukan suojelun piiriin. On myös huomattava, että kaupunginvaltuuston päätös kumottiin lopullisesti sillä perusteella, ettei tuulivoimatuotantoa ja poronhoitoa voisi yhteensovittaa yleiskaava-alueella (toisin sanoen syy osayleiskaavan kumoamiseen ei ollut selvitysten puutteellisuus, missä tapauksessa asia olisi palautettu kaupunginvaltuustolle uudelleenkäsiteltäväksi).
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä on merkittävä vaikutus tuulivoima-alaan, sillä se voi vaikeuttaa tai jopa estää tuulipuistojen suunnittelun ja rakentamisen Pohjois-Suomessa aina, kun tuulivoimahankkeen katsotaan aiheuttavan huomattavaa haittaa porotaloudelle. Riski korostuu etenkin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen kohteen kaltaisissa suuren mittaluokan tuulivoimahankkeissa, joissa suunniteltuja tuulivoimapaikkoja on useita kymmeniä. Päätös kuitenkin alleviivaa porotaloutta koskevien vaikutusten selvittämisen tärkeyttä missä tahansa poronhoitoalueelle sijoittuvassa, myös pienemmän mittaluokan, tuulivoimahankkeessa. Jatkuvan vuoropuhelun ylläpitäminen suunnitellun hankealueen kuntien ja paliskuntien kanssa suunnittelun varhaisesta vaiheesta lähtien on jatkossa entistä tärkeämpää mahdollisten porotalouteen liittyvien vaikeuksien ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi.
