Suomessa on pitkin kevättä julkistettu tukimalleja koronaviruksen kurittamille yrityksille, viimeisimpänä perjantaina 5.6.2020 auennut ns. ravitsemusalan erityistuki. Paljon palstatilaa ovat saaneet myös Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät koronatuet (liiketoiminnan kehitystuet), joissa hakuaika päättyy tänään maanantaina. Hallitus on kuitenkin todennut mainitut tuet – ja useat muut tukimuodot – riittämättömiksi pienentämään konkurssiin ajautuvien yritysten määrää ja turvaamaan yritystoiminnan jatkuvuutta pandemian aikana. Keskeinen ongelma on ollut erityisesti Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämien tukien osalta se, että kyse on kehitystuista, ei niinkään tuesta pandemian aiheuttamiin välittömiin vaikutuksiin. Rajoitustoimenpiteiden aiheuttaman myynnin laskun aikanakin yritysten on tullut huolehtia kiinteistä kustannuksistaan, kuten tilavuokrista ja lvi- ja sähkömaksuista sekä henkilöstöön liittyvistä kustannuksista.
Tilannetta korjaamaan ja samalla Business Finlandin ja ELY-keskusten tukien tilalle hallitus ehdottaa yleistä kustannustukea, jota koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle perjantaina. Tuki perustuu Suomen Euroopan komissiolle ilmoittamaan ja komission hyväksymään määräaikaiseen valtiontukeen (komission päätös SA.56995, 2020/N, 24.4.2020), joka mahdollistaa maksimissaan 800 000 euron yrityskohtaisen tuen.
Uusi kustannustuki on ehdotuksen mukaan tarkoitettu kaikkein eniten koronasta kärsiville yrityksille. Ehdotetun lakiesityksen avulla mahdollistetaan yritysten selviytyminen COVID19-pandemiaan liittyvien rajoitusten aiheuttamasta myynnin merkittävästä laskusta. Valtioneuvosto esittää tukimallia, joka on yhdistelmä toimialakohtaista ja yrityskohtaista arviota. Tämä kaksiosainen edellytys tarkoittaa, että tuki kohdennettaisiin toimialoille, joiden liikevaihto on huhtikuussa 2020 laskenut vähintään 10 % vertailuajankohdan (maalis-kesäkuu 2019) keskimääräiseen liikevaihtoon verrattuna COVID19-pandemian vaikutuksesta. Näiltä toimialoilta tukea saisivat ne yritykset, joiden huhti-toukokuun 2020 keskimääräinen liikevaihto oli vähintään 30 % pienempi kuin vertailuajanjakson (maalis-kesäkuu 2019) keskimääräinen liikevaihto.
Muitakin edellytyksiä tuen saamiselle toki on, kuten se, ettei yritys ole ollut vaikeuksissa ennen pandemian alkua. Myönnettävä kustannustuki voi ehdotuksen mukaan olla enintään 500 000 euroa yritystä kohti, ja tuen määrässä huomioidaan yritykselle COVID19-pandemian vaikutuksia lievittämään myönnetyt muut tuet ja COVID19-pandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset tuen määrää vähentävästi (esim. Business Finlandin ja ELY-keskustelen koronatuista 70 prosenttia). Tukea maksetaan enintään kahden kuukauden ajalta, ja sen myöntämisestä päättää Valtiokonttori.
Yleistä kustannustukea on odotettu ja toivottu. Tukiviidakon keskellä se vaikuttaa selkeältä valinnalta. Tiettyjä tulkintaongelmia se silti aiheuttaa. Suomen Yrittäjät on esittänyt huolensa toimialakohtaisuudesta tuen saannin edellytyksenä: esimerkkinä hotelli- ja ravintolarakentaminen, jotka ovat pysähtyneet, vaikka rakentamistoimiala markkina välttämättä ei. Tältä osin hallituksen ehdotus kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden poiketa toimialavaatimuksesta, kunhan yritys pystyy todentamaan liikevaihdon heikkenemisen johtuvan pandemiasta. Tältä osin joustoa siis on.
Sen sijaan liikevaihdon vertailuajanjakson pulttaaminen tiettyihin kuukausiin vaikuttaa ensi kädessä haastavalta. Miten tuki suhtautuu esimerkiksi tapahtumiin, joita on hallituksen päätösten ja pandemian ennakoimattomuuden vuoksi peruttu pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkkinä vaikkapa marraskuun Slush. Kyse ei ole yksin kevään ja alkukesän tapahtumista, joissa tapahtumanjärjestäjien liikevaihtovertailun kytkeminen kevääseen antanee oikeansuuntaisen kuvan. Loppukesän tai -vuoden tapahtumien ”liikevaihtopiikki” ei useinkaan kohdistu juuri kevääseen, vaan varsin lähelle tapahtuman ajankohtaa, eivätkä kriisin aiheuttamat taloudelliset vaikutukset siksi näy liikevaihdossa heti poikkeustilanteen alettua. Tältä osin poikkeusmahdollisuuksia ei hallituksen esityksestä kuitenkaan ole luettavissa. Vaikka on selvää, ettei kaiken kattavaa tukimallia ole mahdollista laatia, eikä valtio voi kaikkeen osallistua, on tapahtuma-alan ulosjääminen hämmentävää. Kokoontumisrajoituksista kun valtion rajoitustoimenpiteet kuitenkin saivat alkunsa.
Anu Aaltonen
Senior Counsel
+358 40 747 9544
anu.aaltonen@hpp.fi
