Kuluttajille markkinoidaan nykyisin matkapuhelinsovelluksia, joiden kautta voi maksua vastaan hankkia erilaisia liikenne- ja liikkumispalveluja. Sovelluksen kautta tarjottavaan liikkumisen yhdistelmäpalveluun voi sisältyä esimerkiksi oikeus käyttää julkista liikennettä, takseja, yhteiskäyttöautoja, auton vuokrausta ja kaupunkipyöriä. Tällainen palvelupaketti on esimerkiksi MaaS Global Oy:n matkapuhelimen kautta kuluttajille tarjoama Whim-palvelusovellus.
Liikkumisen yhdistelmäpalveluja tarjoaville yrityksille on tärkeää päästä kohtuullisin ehdoin sopimukseen eri liikennepalvelujen tarjoajien kanssa. Keskeisen osan palvelusta muodostavat julkisen liikenteen matkaliput. Yhdistelmäpalvelun tarjoajan on siten käytännössä välttämätöntä päästä sopimukseen matkalippujen välittämisestä kuluttajille sovelluksensa kautta. Teknisesti tämä toteutuu siten, että julkisen liikenteen matkalippujen tarjoaja antaa lippu- ja maksujärjestelmäänsä rakennetun avoimen myyntirajapinnan kautta yhdistelmäpalvelun tarjoajalle pääsyn järjestelmäänsä, ja myy matkalippuja välitettäväksi sovelluksen kautta kuluttajille.
Kilpailuoikeudellinen ongelma syntyy tilanteessa, jossa julkisen liikenteen matkalippujärjestelmän ylläpitäjä ja lippujen myyjä on monopoliasemassa toimialueellaan. Yhdistelmäpalvelun tarjoaja on tällöin riippuvainen monopoliyrityksen myymistä matkalipuista, eikä sillä ole vaihtoehtoisia lipputuotteita eikä niiden toimittajaa. Monopoliyritys voi ilman kilpailun painetta valita lippujensa jälleenmyyjät ja myyntitavan sekä määrittää jälleenmyytävien lippujen hinnat ja toimitusehdot.
Suomessa vuoden 2018 alussa voimaan tulleen liikennepalvelulain tavoitteena on mahdollistaa liikkumisen yhdistelmäpalvelujen tarjoaminen kuluttajille. Laki velvoittaa julkisen liikenteen matkalippujärjestelmän ylläpitäjän tarjoamaan matkalippujaan yhdistelmäpalvelujen tarjoajille järjestelmänsä avoimen myyntirajapinnan kautta. Rajapinta on oltava teknologisesti yleiskäyttöinen ja matkalippuja on myytävä rajapinnan käyttäjille oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi valvoo liikennepalvelulain noudattamista.
Trafi antoi syyskuussa 2018 päätöksen, jossa se linjasi avoimen rajapinnan velvoitteen täyttymisen edellytyksiä ja omaa toimivaltaansa.[1] Päätöksessä painotetaan toimivan yhteistyön tärkeyttä sekä sitä, että rajapintojen avaamisratkaisujen tulee olla teknisesti riippumattomia, jotta rajapintoja pystyy hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Päätöksessä oli kyse Helsingin seudun liikenne – kuntayhtymän (HSL) julkisen liikenteen matkalippujen myyntirajapinnasta.
Arviossaan Trafi totesi, ettei HSL:n avaama rajapinta ollut teknologialtaan yleiskäyttöistä eikä täyttänyt liikennepalvelulain vaatimuksia. Trafi velvoitti HSL:n kehittämään rajapintaratkaisuaan sellaiseksi, ettei se aseta tarpeettomia rajoitteita liikenteen yhdistelmäpalvelujen tarjonnalle. Trafi katsoi, että HSL:n tulee ratkaisuaan kehittäessään ottaa huomioon myös rajapinnan käyttäjien, kuten HSL:n kanssa jo yhteistyötä harjoittavan MaaS Globalin, näkemykset.
Trafi linjasi myös omaa toimivaltaansa rajapinnan käyttöehtojen arvioinnissa. MaaS Global oli sille sovelletun hinnoittelun osalta esittänyt, että HSL:n käytäntö olla maksamatta myyntikomissiota rajapinnan kautta jälleenmyydyille matkalipuille on kohtuutonta ja syrjivää, koska HSL maksoi myyntikomissiota fyysisistä myyntipisteistä jälleenmyydyille matkalipuille.
Trafi ei tutkinut syrjintäväitettä, koska katsoi toimivaltaansa sisältyvän vain sen arvioimisen, ovatko avoimen rajapinnan eri käyttäjiin sovellettavat ehdot toisiinsa nähden kohtuullisia ja syrjimättömiä. Trafin toimivaltaan ei siis kuulunut arvioida, ovatko nämä käyttöehdot kohtuullisia ja syrjimättömiä suhteessa sellaisiin muihin jälleenmyyjiin, jotka eivät tarjoa lippuja rajapinnan kautta. Trafi totesi myös, että sen toimivaltaan ei kuulu arvioida sopimusjärjestelyä, jossa HSL tarjosi matkalippuja muun rajapinnan kuin avoimen rajapintansa kautta MaaS Globalille.
Trafin päätös osoittaa, että liikennepalvelulain nojalla voidaan ratkaista tietyntyyppiset liikkumisen yhdistelmäpalvelujen tarjontaan liittyvät kysymykset, kuten matkalippujärjestelmän avoimen rajapinnan teknologiset edellytykset ja avoimen rajapinnan käyttäjien välinen syrjimättömyys. Rajapintojen avaaminen voidaan siten ratkaista lain tarkoittamalla tavalla.
Jäljelle jää kuitenkin juridisia ongelmakohtia, joiden ratkaisemiseen liikennepalvelulaki ei Trafin tulkinnan mukaan näyttäisi soveltuvan. Esimerkiksi tilanteisiin, joissa julkisen liikenteen monopoli tarjoaisi matkalippujaan muun kuin avoimen myyntirajapintansa kautta kohtuuttomin ehdoin tai jossa se kohtelisi rajapinnan kautta lippuja jälleenmyyviä eri tavoin kuin muulla tavalla toimivia jälleenmyyjiään, ei liikennepalvelulaki näyttäisi antavan ratkaisua. Näihin kysymyksiin soveltuisi sen sijaan yleinen kilpailulainsäädäntö ja toimivaltainen viranomainen Suomessa olisi Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Julkisen liikenteen matkalippujen myyntirajapinnan käytön syrjivää tai kohtuutonta hinnoittelua ja käyttöehtoja voitaisiin tutkia kilpailulainsäädännön nojalla epäiltynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä tai kilpailuneutraliteettisäännösten vastaisena menettelynä. Liikkumisen yhdistelmäpalvelun tarjoaja joutuisi siten viemään matkalippujen myynnissä kokemansa kohtuuttoman ja syrjivän menettelyn tutkittavaksi kahdessa eri viranomaisprosessissa. Tämä pitkittäisi ja hankaloittaisi uusien liikkumisen yhdistelmäpalvelujen markkinoiden muodostumista ja avautumista kilpailulle ja olisi kieltämättä liikennepalvelulain yleistavoitteiden vastaista.
Suositeltavaa olisi, että liikennepalvelulain käytännön soveltamisessa käytettäisiin hyödyksi kaikki ne mahdollisuudet, joita viranomaisilla on rajapintojen avaamiseksi ja käyttöehtojen määrittelemiseksi kohtuullisiksi. Näin sen vuoksi, että liikennepalvelulain muuttaminen ja kilpailuoikeudelliset prosessit ovat hidas tie toteuttaa rajapintojen aito avaaminen nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Mikäli lain tavoite avata rajapintoja ja edistää uusia palveluja ei käytännössä toteudu, Suomi menettää mahdollisuuden olla älykkään liikenteen palvelujen edelläkävijä.
[1] https://www.trafi.fi/trafi/ajankohtaista/6469/liikennedatan_rajapintojen_avaamisessa_yhteistyo_avainasemassa
