Lainsäädäntö ei aina pysy mukana yhteiskunnallisen muutoksen vauhdissa, kirjoittaa HPP Asianajotoimiston Juha Saarinen.
Laadukas työelämä on yksi suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvalteista, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Erno Mähönen kirjoittaa (KL 11.9.). Väitteensä hän perustaa ministeriön yhdessä Tekesin kanssa toteuttamaan selvitykseen, jossa suomalaista työelämää on verrattu tilanteeseen muissa Euroopan maissa.
Mähönen on oikeassa siinä, että suomalaista työelämää leimaavat korkea osaaminen ja luottamuksen ilmapiiri – mutta että muutoksia ovat nyt aiheuttamassa lisääntynyt kilpailu, globalisaatio ja digitalisaatio. Samalla selvitys ei näyttäisi kiinnittävän erityistä huomiota siihen, miten voimakkaasti työelämää koskevat lait ja säädökset ovat näiden ilmiöiden myötä muuttuneet.
Yritysten on yhä useammin tulkittava muuttuneita lakeja ja säädöksiä voidakseen sovittaa omat tarpeensa ja toimintansa säädösten mukaisiksi. Tämä on johtanut siihen, että yrityksissä tarvitaan entistä enemmän työoikeuden asiantuntemusta.
Kuvaa monimutkaistaa entisestään se, että samalla tavat tehdä työtä muuttuvat jatkuvasti. Niin sanotut perinteiset työsuhteet ovat saaneet rinnalleen uudenlaiset työsuhteiden ja työn tekemisen muodot.
Muutos on niin nopeaa, ettei muuttuvakaan lainsäädäntö aina pysy mukana yhteiskunnallisen muutoksen vauhdissa. Jos ennen työ tehtiin pääasiassa työpaikalla kello yhdeksän ja viiden välillä, nykyisin asia ei ole lainkaan yhtä itsestään selvä. Jopa aivan työn perusasiat saattavat tarvita tulkintaa uudenlaisessa kontekstissa: miten, milloin, missä ja kenen lukuun työtä tehdään.
Selkeiden yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on sekä yritysten että niiden työntekijöiden etu. Yritysten panostus työoikeuden asiantuntemukseen vahvistaa tätä suomalaisen sopimiseen panostavan työelämän erityispiirrettä. Yritysten asiantunteva ja ratkaisuhakuinen toiminta on samalla omiaan korjaamaan työilmapiirissä mahdollisesti ilmenneitä ongelmia ja vahvistamaan Mähösen peräänkuuluttamaa työkulttuuria.
