Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntöuudistus on etenemässä eduskuntaan syksyn 2025 aikana. Tämänhetkisen tiedon perusteella Hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle viikolla 37, eli jo ennen syyskuun puoliväliä. Tavoitteena on, että osa uudistuksista tulisi voimaan 1.1.2026, ja osassa säännöksistä siirtymäaika olisi 30.6.2026, 30.6.2027 ja tietyiltä osin jopa 30.6.2028 saakka. Lainsäädäntöön ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lisätä tehokuutta ja kustannussäästöjä julkisissa hankinnoissa. Viime aikoina julkisuudessa käyty keskustelu on pääosin ollut kritiikkiä ehdotetusta muutoksesta, jonka mukaan kunta tai muu julkisyhteisö voisi tehdä jatkossa hankinnan sidosyksiköstä ilman kilpailutusta vain, jos se omistaa siitä vähintään 10 %:n osuuden. Mielipiteet ovat tältä osin voimakkaasti jakautuneet. Joidenkin mielestä ehdotettu uudistus vaikeuttaisi erityisesti pienten kuntien hankintoja ja aiheuttaisi merkittäviä ongelmia tietyillä sektoreilla kuten jätealalla. Toiset taas katsovat ehdotuksen lisäävän kilpailua, kun yhä useammalla yrityksellä olisi julkisten hankintojen kilpailutusten lisääntyessä mahdollisuus tarjota tuotteitaan tai palvelujaan.
Vähemmälle huomiolle ovat julkisessa keskustelussa jääneet muut keinot, joilla julkisiin hankintoihin saataisiin lisää aitoa kilpailua ja tehokkuutta. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi menettelyt, joilla hankintojen suunnittelua, hankintaosaamista ja hankintamenettelyjä saataisiin parannettua ja tehostettua siten, että saataisiin parempia tarjouspyyntöjä, enemmän kilpailutuksiin osallistuvia tarjoajia ja siten kilpailun kautta kustannussäästöjä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tiedotti 5.6.2025 tekemästään selvityksestä, jonka johtopäätösten mukaan julkisissa hankinnoissa säästettäisiin satoja miljoonia euroja, jos nykyistä useampi tarjoaja osallistuisi kilpailutuksiin.1 On kestämätöntä, että Suomessa tehdään edelleen paljon julkisia hankintoja, joissa vain yksi tarjoaja jättää tarjouksensa, eikä kilpailua synny. KKV:n selvityksen mukaan jo kahden tarjouksen saaminen yhden tarjouksen sijaan säästäisi julkisia varoja keskimäärin 10 % hankinnan arvosta. Monissa hankinnoissa potentiaalisia tarjoajia olisi markkinoilla ollut enemmän kuin kilpailutukseen lopulta osallistuneita yrityksiä.
KKV:n mukaan tarjousten määrää ja siten tarjoajien välistä kilpailua lisäisi se, että kunnat ja muut julkiset hankintayksiköt jo ennen tarjouskilpailun järjestämistä suunnittelisivat hankintojaan, kartoittaisivat markkinoita ja keskustelisivat alan toimijoiden kanssa. Markkinakartoituksella tai markkinavuoropuhelulla voidaan varmistaa, että alan toimijat ovat tietoisia tulevasta hankinnasta ja ettei tarjouspyynnössä aseteta tarpeettomia ehtoja tai vaatimuksia, jotka vähentävät tarjoajien mahdollisuuksia tai kiinnostusta osallistua tarjouskilpailuun. KKV:n selvityksen mukaan monilla hankintayksiköillä ei kuitenkaan ole riittävästi resursseja, asiantuntijoita ja osaamista hankinnan valmisteluun. Hankintayksiköt ovat myös kokeneet markkinavuoropuhelun toteuttamisen hankalaksi tai pelänneet, että keskusteleminen yritysten kanssa ennen kilpailutuksen järjestämistä voisi johtaa syrjintään ja olla kilpailu- ja hankintasäännösten vastaista. KKV kuitenkin nyt kannustaa hankintayksiköitä markkinakartoitukseen ja -vuoropuheluun ja on laatinut ohjeen siitä, millä tavoin ne tulee järjestää kilpailua tai avoimuus- ja syrjimättömyysperiaatetta vaarantamatta.
KKV:n ohjeen mukaisten keskustelujen järjestäminen kahdenvälisesti kunkin potentiaalisen tarjoajan kanssa voi kuitenkin olla monille hankintayksiköille resurssi- ja aikataulusyistä haastavaa. Hankintayksikölle voisi olla helpompaa järjestää esimerkiksi yksi tiedotustilaisuus tulevasta hankinnasta kaikille kiinnostuneille potentiaalisille tarjoajille, minkä jälkeen ne voisivat jatkaa kahdenvälisesti sisällöltään yhdenmukaisia keskusteluja erikseen kunkin tilaisuuteen osallistuneen ja kiinnostusta ilmaisseen tarjoajan kanssa. Tarjoajille järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa olisi hyvä olla mukana juristi varmistamassa, ettei tarjoajien välinen kilpailu vääristy.
KKV:n selvityksestä voidaan tehdä johtopäätös, että hankintayksiköiden panostukset hankintojen ennakkovalmisteluun ja suunnitteluun sekä niiden käymät avoimet ja syrjimättömät ennakkokeskustelut alan yritysten kanssa toisivat parempien tarjouspyyntöjen kautta enemmän tarjouksia ja saisivat aikaan kilpailua ja merkittäviä kustannussäästöjä julkiselle sektorille. Nämä keinot eivät aina vaadi suuria taloudellisia panostuksia, vaan pikemminkin hankintojen ja prosessin parempaa ennakointia ja resurssien käytön siirtämistä etupainotteisesti valmisteluun ja suunnitteluun. Jotta ennakkotoimenpiteet eivät olisi etenkin pienemmille hankintayksiköille liian raskaita toteuttaa, niiden pitäisi itse saada valita kussakin tilanteessa sopivin tapa valmistella hankintaa, kuulla markkinatoimijoita sekä käyttää tarvittaessa apuna hankinta-asioihin perehtyneitä asiantuntijoita.
- https://www.kkv.fi/tutkimus-ja-vaikuttaminen/julkaisut/policy-brief-sarja/julkisissa-hankinnoissa-on-varaa-tehostaa-policy-brief-1-2025/ ↩︎
Kirjoittaja, asiantuntijamme Maarika Joutsimo hoitaa HPP:llä julkisiin hankintoihini liittyviä toimeksiantoja.
