Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään KKO 2025:76 ottanut kantaa välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) 41 §:n 3 momentissa säädetyn kumoamiskanteen määräajan alkamisajankohtaan. Ennakkoratkaisukysymyksenä oli, alkaako määräaika kumoamiskanteelle juosta siitä, kun tuomio on toimitettu asianosaisille sähköisen asiakirjanhallintajärjestelmän kautta pdf-tiedostona, vai siitä kun asianosaiset ovat saaneet alkuperäisen allekirjoitetun tuomion paperimuodossa.
Korkeimman oikeuden mukaan sähköiseen asiakirjanhallintajärjestelmään pdf-muodossa tallennettua tuomion jäljennöstä ei voida pitää välimiesmenettelylaissa tarkoitettuna välitystuomion kappaleena, vaikka se olisi skannattu kopio käsin allekirjoitetusta alkuperäisestä tuomiosta. Määräajan kumoamiskanteen nostamiselle katsottiin näin ollen alkaneen päivästä, jolloin allekirjoitettu paperinen kappale oli toimitettu asianosaisille kuriiripostilla.
Asian tausta
Asiassa oli kyse ulkomaalaisesta yhtiöstä A, joka oli yhtiöiden B ja C, luonnollisen henkilön X sekä D Oyj:n yhdessä omistama. A:n, B:n, C:n ja X:n sekä D Oyj:n välisiä riitaisuuksia oli käsitelty välitysoikeudessa Helsingissä Tukholman kauppakamarin välityslautakunnan välitysmenettelysääntöjen mukaisessa menettelyssä (SCC-säännöt).
Välitysoikeus oli antanut välitystuomion 29.7.2022. Käsin allekirjoitetusta välitystuomiosta oli samana päivänä tallennettu pdf-muotoinen kopio sähköiseen SCC Platform -asiakirjanhallintajärjestelmään, jolloin myös asianosaiset olivat saaneet tästä tiedon. Välitysoikeus oli 1.8.2022 toimittanut asianosaisille alkuperäiset paperikappaleet allekirjoitetusta välitystuomiosta kuriirilla.
A, B, C ja X vaativat käräjäoikeudessa 1.11.2022 nostamassaan kanteessa välitystuomion kumoamista. D Oyj vaati kanteen tutkimatta jättämistä tai hylkäämistä sillä perusteella, että kanne oli nostettu välimiesmenettelylain 41 §:n 3 momentissa säädetyn määräajan jälkeen.
Alempien oikeusasteiden ratkaisut
Helsingin käräjäoikeus totesi riidattomaksi, että pdf-kopio ja paperinen välitystuomio olivat sisällöltään samanlaisia, mutta erimielisyys koski sitä, tuliko määräaika moite-kanteelle laskea 29.7.2022 vai 1.8.2022 lukien. Aikaisempaa ajankohtaa tuki käräjäoikeuden mukaan se, että asianosaisille oli jo 29.7.2022 toimitettu pdf-kopio välitystuomiosta eikä siihen ollut enää tarkoitus tehdä muutoksia. Myöhempää ajankohtaa tuki puolestaan se, että paperiset välitystuomiot olivat edelleen vallitseva käytäntö eikä välitystuomiota ollut allekirjoitettu sähköisesti. Käräjäoikeus katsoi lopulta, että kanne välitystuomion kumoamisesta oli nostettu laissa säädetyssä määräajassa.
Helsingin hovioikeus päätyi päinvastaiseen johtopäätökseen. Hovioikeus katsoi, että sähköinen järjestelmä oli ollut ensisijainen kommunikointikanava välitysmenettelyssä. Välitysoikeus oli muun muassa toimittanut prosessin aikaiset päätöksensä lataamalla asiakirjat sähköiseen järjestelmään, mikä puolsi tulkintaa, että pdf-muotoinen välitystuomio oli tarkoitettu viralliseksi kappaleeksi. Hovioikeus totesi, että välimiesmenettelylain 37 §:ssä ei edellytetty paperista versiota tuomiosta tai sen oikeaksi todennettua jäljennöstä, jolloin myös sähköinen versio välitystuomiosta voi olla välitystuomion kappale. Koska pdf-muotoinen tuomio oli ollut sisällöltään identtinen paperimuotoisten välitystuomion kanssa ja sisältänyt kaikkien välitystuomareiden käsin tekemät allekirjoitukset, hovioikeus katsoi, että välitystuomio oli annettu osapuolille todistettavalla tavalla tiedoksi sähköisesti 29.7.2022. Näin ollen hovioikeus jätti kanteen määräajan päättymisen jälkeen nostettuna tutkimatta.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Kysymyksenasettelu korkeimmassa oikeudessa oli selkeä ja tuomiokin perusteluiltaan varsin tiivis.
Korkein oikeus katsoi, että välimiesmenettelylain 36 §:n välitystuomion alkuperäiskappaleen muotoa ja sen allekirjoittamista koskeva vaatimus edellyttää, että asianosaisille toimitettavat tuomion kappaleet on allekirjoitettu. Myös lain 37 § edellyttää asianmukaisesti allekirjoitetun välitystuomion kappaleen antamista tai toimittamista asianosaisille. Näihin säännöksiin tukeutuen korkein oikeus totesi, että käsin allekirjoitetusta välitystuomion kappaleesta skannattu pdf-tiedosto tai paperimuotoon tulostettu asiakirja on välitystuomion jäljennös, ei kappale. Näin ollen se, että asianosaiset ovat saaneet asiakirjanhallintajärjestelmän kautta jäljennöksen välitystuomiosta, ei merkitse, että he olisivat saaneet välimiesmenettelylain 41 §:ssä tarkoitetulla tavalla välitystuomion kappaleen. Näillä perusteluilla korkein oikeus päätyi katsomaan, että kanne oli nostettu välimiesmenettelylain 41 §:n 3 momentin mukaisessa määräajassa.
Kokoavia näkökohtia
Ennakkoratkaisu selventää välitystuomioiden tiedoksiantoa ja kumoamiskanteen määräajan laskentaa yhä enenevissä määrin sähköisessä oikeudenkäyntiympäristössä. Ennakkoratkaisun vaikutukset rajoittunevat kuitenkin vain välitystuomioihin.
Ratkaisu korostaa muodollisten vaatimusten merkitystä välitysmenettelyssä. Vaikka sähköinen asiointi on yleistynyt ja hovioikeus oli valmis hyväksymään pdf-muotoisen välitystuomion välimiesmenettelylain tarkoittamaksi välitystuomion kappaleeksi, korkein oikeus katsoi, että skannattua pdf-tiedostoa on pidettävä vain jäljennöksenä. Ratkaisu antaa näin selkeät käytännön ohjeet siihen, milloin välitystuomion kumoamisen määräaika alkaa kulua tilanteissa, joissa tuomio toimitetaan sekä sähköisesti että paperisena kappaleena.
Korkein oikeus kuitenkin korosti, ettei asiassa tullut arvioitavaksi, mikä merkitys määräaikakysymystä ratkaistaessa on sillä, jos välitystuomio on allekirjoitettu luotettavasti sähköisellä menetelmällä. Tämä johtui siitä, että ko. asiassa sovellettujen välitysmenettelysääntöjen ja prosessimääräyksen mukaan välitystuomio tuli tallentaa asiakirjanhallintajärjestelmään skannattuna pdf-liitteenä. Korkeimman oikeuden ratkaisu jättää avoimeksi kysymyksen siitä, miten kumoamiskanteen määräaika laskettaisiin siinä tapauksessa, että välitystuomio olisi alun perin allekirjoitettu sähköisesti. Jutun lopputulos olisi tässä tilanteessa voinut hyvinkin olla erilainen.
